Tukholmankatu 10:n historiaa vuodesta 1939
Liimatta, Julia; Ojalahti, Sonjariina (2017)
Liimatta, Julia
Ojalahti, Sonjariina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705199077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705199077
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tallentaa Tukholmankatu 10:n rakennuksen historiaa ja vaiheita vuodesta 1939 asti. Kuvasimme rakennuksen historiaa eri ajanjaksoina ja kerroimme, millaista toimintaa näinä ajanjaksoina rakennuksessa on ollut. Opinnäytetyömme on osa Hoitotyön koulutuksen museon projektia.
Opinnäytetyömme aineisto koostuu pääasiallisesti Hoitotyön koulutuksen museosta löytyneistä arkistomateriaaleista, Helsingin sairaanhoito-opiston vuosikertomuksista ja arkkitehtitoimisto Freese Oy:n suppeasta rakennushistoriaselvityksestä. Näiden lisäksi olemme käyttäneet muista lähteistä löytynyttä aineistoa opinnäytetyössä. Opinnäytetyön kirjoittamista ja aineiston käsittelyä on ohjannut historiantutkimusta käsittelevä kirjallisuus.
Saimme koottua kokonaisuuden, jossa käy selville Tukholmankatu 10 moninainen historia. Aluksi sairaanhoitajakoulutus oli jakautunut eri puolille Helsinkiä. Tuli yhä tarpeellisemmaksi yhdistää eri oppilaitosten toiminnat ja saada ne samaan rakennukseen. Sairaanhoitajakoulun johtajattaret päättivät käydä silloisen sisäasiainministerin Urho Kekkosen luona kertomassa oppilaitoksen tarpeellisuudesta. He korostivat rakennuksen mahdollisuutta palvella urheilijoiden majapaikkana olympialaisten aikana. Päätös uuden oppilaitoksen rakentamisesta tuli varsin nopeasti. Rakennuksen valmistumisen jälkeen Tukholmankatu 10 on toiminut Suomen Punaisen ristin sotasairaalana vuosina 1940-1947, Helsingin olympialaisissa naisten kisakylänä vuonna 1952 ja sairaanhoitajien opiskelupaikkana vuodesta 1946 aina nykypäivään saakka.
Rakennus on kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas, mikä tekee siitä suojeltavan. Rakennusta ei saa purkaa, jonka lisäksi rakennukseen ei saa suorittaa lisärakentamis-, korjaus- tai muutostöitä, jotka voivat mahdollisesti tärvellä rakennuksen arvoa tai tyyliä.
Tiedon taltioiminen oli erityisen tärkeää, sillä Tukholmankatu 10 historiaa ei ole ollut yhtenäisessä kokonaisuudessa.
Opinnäytetyömme aineisto koostuu pääasiallisesti Hoitotyön koulutuksen museosta löytyneistä arkistomateriaaleista, Helsingin sairaanhoito-opiston vuosikertomuksista ja arkkitehtitoimisto Freese Oy:n suppeasta rakennushistoriaselvityksestä. Näiden lisäksi olemme käyttäneet muista lähteistä löytynyttä aineistoa opinnäytetyössä. Opinnäytetyön kirjoittamista ja aineiston käsittelyä on ohjannut historiantutkimusta käsittelevä kirjallisuus.
Saimme koottua kokonaisuuden, jossa käy selville Tukholmankatu 10 moninainen historia. Aluksi sairaanhoitajakoulutus oli jakautunut eri puolille Helsinkiä. Tuli yhä tarpeellisemmaksi yhdistää eri oppilaitosten toiminnat ja saada ne samaan rakennukseen. Sairaanhoitajakoulun johtajattaret päättivät käydä silloisen sisäasiainministerin Urho Kekkosen luona kertomassa oppilaitoksen tarpeellisuudesta. He korostivat rakennuksen mahdollisuutta palvella urheilijoiden majapaikkana olympialaisten aikana. Päätös uuden oppilaitoksen rakentamisesta tuli varsin nopeasti. Rakennuksen valmistumisen jälkeen Tukholmankatu 10 on toiminut Suomen Punaisen ristin sotasairaalana vuosina 1940-1947, Helsingin olympialaisissa naisten kisakylänä vuonna 1952 ja sairaanhoitajien opiskelupaikkana vuodesta 1946 aina nykypäivään saakka.
Rakennus on kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas, mikä tekee siitä suojeltavan. Rakennusta ei saa purkaa, jonka lisäksi rakennukseen ei saa suorittaa lisärakentamis-, korjaus- tai muutostöitä, jotka voivat mahdollisesti tärvellä rakennuksen arvoa tai tyyliä.
Tiedon taltioiminen oli erityisen tärkeää, sillä Tukholmankatu 10 historiaa ei ole ollut yhtenäisessä kokonaisuudessa.