Preanalyyttiset poikkeamat pinta- ja syvämärkänäytteissä
Lassila, Miisa (2017)
Lassila, Miisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229481
Tiivistelmä
Preanalyyttinen vaihe on laboratoriotutkimusprosessin ensimmäinen vaihe ja pohja tutkimusten tulosten luotettavuudelle. Suurin osa koko laboratoriotutkimusprosessin poikkeamista esiintyy preanalyyttisessä vaiheessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa Seinäjoen keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratorioon saapuvien näytteiden preanalyyttisten poikkeamien lukumääristä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää pinta- ja syvämärkänäytteiden näytteenottoon liittyviä ongelmakohtia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kyseisten preanalyyttisten poikkeamien vähentämisessä sekä laadun ja osaamisen parantamisessa. Saatu tieto tulee käyttöön Seinäjoen keskussairaalan kliiniselle mikrobiologialle.
Opinnäytetyö toteutettiin laatimalla lomake, jolla kerättiin kliinisen mikrobiologian laboratorioon saapuvista näytteistä preanalyyttisten poikkeamien lukumäärät neljän kuukauden ajalta. Lisäksi laadittiin kyselylomake näytteitä ottaville osastoille, poliklinikoille ja vastaanotoille. Kyselylomakkeen avulla etsittiin mahdollisia näytteenottoon liittyviä ongelmakohtia. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä kokemuksesta omasta osaamisesta, koulutuksesta ja perehdytyksestä, mikrobiologian web-ohjekirjasta sekä yhteistyöstä mikrobiologian laboratorion kanssa. Kyselylomakkeeseen vastaajia oli 60 ja vastausprosentti 48 %. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics –ohjelmaa käyttäen.
Preanalyyttisten poikkeamien lomakkeen perusteella kyseisiä poikkeamia tulee näytteisiin säännöllisesti. Vähintään yhden poikkeaman sisältävistä näytteistä 66 % selvittämiseen kului työaikaa. Eniten esiintyviä poikkeamia olivat väärä tutkimuspyyntö ja näytteenottokohdan puuttuminen lähetetiedoista.
Kyselylomakkeen vastauksien perusteella yhteistyö mikrobiologian laboratorion kanssa koettiin hyväksi ja mikrobiologian ohjekirja pääpiirteittäin selkeäksi. Huomioitavaa vastauksissa oli, että melkein puolet vastaajista ei ollut käyttänyt sähköistä ohjekirjaa lainkaan. Vastaajat ottivat pinta- ja syvämärkänäytteitä harvoin, jolloin näytteenotosta ei tule rutiinia. Perehdytystä ja opetusta pinta- ja syvämärkänäytteenottoon olisi hyvä saada lisää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa Seinäjoen keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratorioon saapuvien näytteiden preanalyyttisten poikkeamien lukumääristä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää pinta- ja syvämärkänäytteiden näytteenottoon liittyviä ongelmakohtia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kyseisten preanalyyttisten poikkeamien vähentämisessä sekä laadun ja osaamisen parantamisessa. Saatu tieto tulee käyttöön Seinäjoen keskussairaalan kliiniselle mikrobiologialle.
Opinnäytetyö toteutettiin laatimalla lomake, jolla kerättiin kliinisen mikrobiologian laboratorioon saapuvista näytteistä preanalyyttisten poikkeamien lukumäärät neljän kuukauden ajalta. Lisäksi laadittiin kyselylomake näytteitä ottaville osastoille, poliklinikoille ja vastaanotoille. Kyselylomakkeen avulla etsittiin mahdollisia näytteenottoon liittyviä ongelmakohtia. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä kokemuksesta omasta osaamisesta, koulutuksesta ja perehdytyksestä, mikrobiologian web-ohjekirjasta sekä yhteistyöstä mikrobiologian laboratorion kanssa. Kyselylomakkeeseen vastaajia oli 60 ja vastausprosentti 48 %. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics –ohjelmaa käyttäen.
Preanalyyttisten poikkeamien lomakkeen perusteella kyseisiä poikkeamia tulee näytteisiin säännöllisesti. Vähintään yhden poikkeaman sisältävistä näytteistä 66 % selvittämiseen kului työaikaa. Eniten esiintyviä poikkeamia olivat väärä tutkimuspyyntö ja näytteenottokohdan puuttuminen lähetetiedoista.
Kyselylomakkeen vastauksien perusteella yhteistyö mikrobiologian laboratorion kanssa koettiin hyväksi ja mikrobiologian ohjekirja pääpiirteittäin selkeäksi. Huomioitavaa vastauksissa oli, että melkein puolet vastaajista ei ollut käyttänyt sähköistä ohjekirjaa lainkaan. Vastaajat ottivat pinta- ja syvämärkänäytteitä harvoin, jolloin näytteenotosta ei tule rutiinia. Perehdytystä ja opetusta pinta- ja syvämärkänäytteenottoon olisi hyvä saada lisää.