Pienryhmätoiminnan kehittäminen päiväkodissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella päiväkotien pienryhmätoimintaa ja sen kehittämistä osaksi vakiintunutta toimintatapaa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa pienryhmätoiminnan hyödyistä ja merkityksellisyydestä muun muassa lapsen kasvun ja kehityksen tukijana.

Siirtyminen päivähoidosta varhaiskasvatukseen on tapahtunut vaiheittain vuodesta 2013 alkaen, jolloin päivähoidon hallinto ja ohjaus siirtyivät sosiaali- ja terveysministeriöstä opetushallitukselle. Laki lasten päivähoidosta tuli ajantasaistaa ja lainsäädäntöuudistuksen ensimmäinen vaihe astui voimaan 1.8.2015. Samalla lain nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi.

Uudistetussa varhaiskasvatuslaissa ja asetuksessa lasten päivähoidosta säädetään lapsiryhmien enimmäiskoosta. Uudistuksen jälkeen lapsiryhmän koko voi kasvaa, sillä yli 3-vuotiaiden lasten ryhmässä saa olla enintään kahdeksan lasta yhtä hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä kohtaan. Ennen uudistusta yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä sai olla yhtä varhaiskasvattajaa kohden enintään seitsemän lasta.

Kasvaneet ryhmäkoot nähdään ongelmallisina muun muassa lapsen yksilöllisyyden ja osallisuuden tukemisen sekä lasten ja päiväkodin henkilöstön jaksamisen kannalta. Suurten lapsiryhmien vuoksi päiväkodit ovat alkaneet etsiä uusia toimintatapoja vastaamaan niin varhaiskasvatuslain kuin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden toteutumista.

Pienryhmätoimintaan perustuvaa varhaiskasvatusta on pidetty yhtenä ratkaisuna välttää samanaikaisesti lapsiryhmissä olevien lasten määrän kasvamista liian suureksi. Pienryhmätoiminnan järjestämisestä ei ole säädetty varhaiskasvatuksen asiakirjoissa, vaan varhaiskasvattajilla on valta päättää, miten sitä toteuttavat. Pienryhmätoiminta poikkeaa aiemmasta tavasta jakaa lapsiryhmä pienempiin ryhmiin siten, että pienryhmätoimintaan kuuluu olennaisena osana suunnitelmallisuus.

Pienryhmätoiminnasta on olemassa vähän tutkimustietoa ja pedagogisen toiminnan käsitteenä se on alkanut vakiintua vasta 2000-luvulla. Pienryhmien muodostamisessa tulee ottaa huomioon muun muassa varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteutuminen ja ryhmien tarkoituksenmukaisuus. Esimerkiksi pienryhmätoimintaa voidaan toteuttaa jakamalla lapsia ikätason tai tuen tarpeen mukaisiin ryhmiin.

Pienryhmätoiminnan toteutuminen edellyttää varhaiskasvattajilta tarkkaa suunnitelmallisuutta ja sitoutumista uuteen toimintatapaan. Varhaiskasvatusta koskevien tutkimusten ja varhaiskasvattajien kokemustiedon mukaan pienryhmätoiminta tukee lapsen kehitystä ja oppimista niin sosiaalisten kuin kognitiivisten taitojen osalta.

The purpose of this thesis is to examine the small group activity of day-care centers and their development into a well-established way of working. The aim of the thesis is to provide information on the benefits and relevance of small group activities, such as child growth and development.

The transition from daycare to early childhood education has been progressively since 2013, when day care man-agement and control moved from the Ministry of Social Affairs and Health to the National Board of Education. The Act on Child Day Care was updated and the first phase of the legislative reform entered into force on 1st of August 2015. At the same time, the name of the law became an early childhood education law.

The revised Early Childhood Education Act and the Decree on Child Day Care provide for the maximum size of children's groups. After the reform, the size of the children's group may increase as a group of children over the age of 3 can have up to eight children in one of the care and education positions. Prior to the reform, there was a maximum of seven children per day in the day care center for children over 3 years of age.

Increased group size is seen as problematic, for example, in terms of individuality and inclusion of the child as well as child and day care staff. Due to large groups of children, day-care centers have begun to look for new ways of working to meet the objectives of the Early Childhood Education Act as well as the early childhood education plan.

Early childhood education based on small group activities has been considered as one solution to avoid over-raising children in children's groups at the same time. The organization of small group activities is not provided in the documents of early childhood education, but the early educators have the power to decide how to implement them. The small group activity differs from the previous way of dividing the group of children into smaller groups so that small group activities form an integral part of the plan.

There is little research in the small group activity and the concept of pedagogical activity has only begun to stabilize in the 21st century. The formation of small groups should take into account the realization of the objectives of the Early Childhood Education Act and the appropriateness of the groups. For example, small group activities can be carried out by dividing children into age groups or groups of support needs.

The realization of small group activities requires early educators to have accurate planning and commitment to a new approach. According to early childhood education studies and early childhood education, small group activities support the development and learning of children in both social and cognitive skills.