Uimahallin lämpötilan laskun säästöpotentiaali kesäkuukausina
Alaoja, Tapani (2017)
Alaoja, Tapani
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239733
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Oulun kaupungin tilakeskukselle. Tarkoituksena oli teoreettisesti tarkastella Raksilan uimahallin lämpötilan alentamisen edellytyksiä ja laskea sen tuoma energiansäästö kesä-elokuun aikana. Tarkastelu kohdistui altaiden ja allastilojen lämpötiloihin. Koska uimahalli on suuri lämmönkuluttaja, voi pienillä muutoksilla olla merkittäviä vaikutuksia energiankulutukseen.
Laskennan suorittamiseksi täytyi selvittää kiinteistön lämmitysmuoto sekä suurimmat energiavirrat laitoksessa, mikä pyrittiin tekemään uimahallin automaatiojärjestelmän mittausten perusteella. Tässä järjestelmässä ei kuitenkaan ollut kaikkia tarvittavia mittauspisteitä tai mitattuja tietoja ei tallennettu suoraviivaisen laskennan tekemiseksi. Näiden asioiden vuoksi energiankulutus altaissa ja allastiloissa jaoteltiin altaista tapahtuvan haihdunnan perusteella. Säästöpotentiaalin laskemiseksi täytyi ottaa huomioon uimahalleille annetut suunnittelun ohjearvot sekä viranomaismääräykset.
Opinnäytetyössä tehtyjen laskujen perusteella säästöpotentiaaliksi kesän ajalle saadaan lähes 29 MWh joka vastaa noin 1 100 €:n säästöä kolmessa kuukaudessa. Vaikka säästö ei ole kesäaikana merkittävä suhteessa laitoksen kokoon, on se lämmitysenergian kulutuksesta reilut kuusi prosenttia. Laskettujen osatulosten perusteella on mahdollista myös arvioida tässä tehtyä suuremman tai pienemmän lämpötilan laskun vaikutuksia energiankulutukseen allastiloittain. Lisäksi opinnäytetyössä on laskettu tarkasti lämpimän käyttöveden ja normitetun lämmitysenergian kulutus kesäkuukausina, mitä voidaan käyttää apuna mahdollisissa myöhemmissä selvityksissä.
Vastaan tulleiden mittaustietojen puutteiden vuoksi ja opinnäytetyön tilaajan pyynnöstä tähän työhön on listattu automaatiojärjestelmään tehtäviä yksityiskohtaisia parannusehdotuksia. Parannusehdotusten mukaisten kulutusmittausten perusteella olisi mahdollista rakentaa luotettava kokonaiskuva laitoksen energiavirroista ja siten mahdollistaa hyvä pohja tuleville selvityksille.
Laskennan suorittamiseksi täytyi selvittää kiinteistön lämmitysmuoto sekä suurimmat energiavirrat laitoksessa, mikä pyrittiin tekemään uimahallin automaatiojärjestelmän mittausten perusteella. Tässä järjestelmässä ei kuitenkaan ollut kaikkia tarvittavia mittauspisteitä tai mitattuja tietoja ei tallennettu suoraviivaisen laskennan tekemiseksi. Näiden asioiden vuoksi energiankulutus altaissa ja allastiloissa jaoteltiin altaista tapahtuvan haihdunnan perusteella. Säästöpotentiaalin laskemiseksi täytyi ottaa huomioon uimahalleille annetut suunnittelun ohjearvot sekä viranomaismääräykset.
Opinnäytetyössä tehtyjen laskujen perusteella säästöpotentiaaliksi kesän ajalle saadaan lähes 29 MWh joka vastaa noin 1 100 €:n säästöä kolmessa kuukaudessa. Vaikka säästö ei ole kesäaikana merkittävä suhteessa laitoksen kokoon, on se lämmitysenergian kulutuksesta reilut kuusi prosenttia. Laskettujen osatulosten perusteella on mahdollista myös arvioida tässä tehtyä suuremman tai pienemmän lämpötilan laskun vaikutuksia energiankulutukseen allastiloittain. Lisäksi opinnäytetyössä on laskettu tarkasti lämpimän käyttöveden ja normitetun lämmitysenergian kulutus kesäkuukausina, mitä voidaan käyttää apuna mahdollisissa myöhemmissä selvityksissä.
Vastaan tulleiden mittaustietojen puutteiden vuoksi ja opinnäytetyön tilaajan pyynnöstä tähän työhön on listattu automaatiojärjestelmään tehtäviä yksityiskohtaisia parannusehdotuksia. Parannusehdotusten mukaisten kulutusmittausten perusteella olisi mahdollista rakentaa luotettava kokonaiskuva laitoksen energiavirroista ja siten mahdollistaa hyvä pohja tuleville selvityksille.