VALMA-luokan maahanmuuttajaopiskelijoiden kokemuksia elämänhallinnasta, saadusta tuesta ja koetusta tuen tarpeesta
Kolehmainen, Mira; Vitikainen , Henna (2017)
Kolehmainen, Mira
Vitikainen , Henna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249954
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249954
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa Vantaan ammattiopisto Varian VALMA-luokan maahanmuuttajaopiskelijoiden elämänhallinnasta, saadusta tuesta sekä koetusta tuen tarpeesta. Tavoitteena oli koota haastattelun tuloksista tietoa, jota voisivat hyödyntää maahanmuuttajien parissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset. Tavoitteena oli myös, että tuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi maahanmuuttajien terveydenhuoltopalveluita ja koulutusta suunniteltaessa. Opinnäytetyö oli osa Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaa Liaani-hanketta.
Aineisto kerättiin teemahaastattelulla tammikuussa 2017. Haastatteluun osallistui yhteensä kymmenen (n=10) 20–35-vuotiasta maahanmuuttajaopiskelijaa, jotka olivat asuneet Suomessa yhdestä kolmeen ja puoleen vuotta. Haastattelun teemoina olivat sosiaalinen elämänhallinta, psyykkinen elämänhallinta, terveys ja materiaalinen hyvinvointi. Aineisto litteroitiin ja sen jälkeen analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Saatujen tulosten mukaan maahanmuuttajaopiskelijoiden kokemukset omasta elämänhallinnastaan jakautuivat: 1) kokemuksiin arjesta, 2) kokemuksiin itsestä ja elämästä, 3) kokemuksiin elämästä Suomessa ja 4) kokemuksiin elämänhallintaan saadusta tuesta ja siinä koetusta tuen tarpeesta. Päällimmäisinä vastauksista nousi esiin halu päästä jatko-opintoihin ja kiinni työelämään, toimeliaisuuden ja aktiivisuuden arvostaminen, turhautumisen kokemukset, kielitaidon merkitys, kokemukset stressistä, maahanmuuton alkuvaiheiden haastavuus, kulttuurin merkitys arjen hallinnassa sekä kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta ja rasismista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että on tärkeää tukea maahanmuuttajien omaa aktiivisuutta ja toimeliaisuutta, tarjota mahdollisuuksia suomen kielen opiskeluun, sekä mahdollistaa sujuva pääsy opiskeluihin ja työelämään. Tällöin voidaan edistää kotoutumista ja ehkäistä toimettomuuden aiheuttamaa turhautumista, stressiä ja mahdollista syrjäytymistä. Etenkin maahanmuuton alkuvaiheessa tulee tarjota riittävästi tukea elämänmuutoksesta selviytymiseksi. Lisäksi on tärkeää edistää tasa-arvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Hyödyllistä olisi jatkossa tutkia yksittäisten tekijöiden sekä itse maahanmuuton vaikutusta elämänhallinnalle. Lisäksi elämänhallinnan käsite kaipaa yhtenäisempää määrittelyä.
Aineisto kerättiin teemahaastattelulla tammikuussa 2017. Haastatteluun osallistui yhteensä kymmenen (n=10) 20–35-vuotiasta maahanmuuttajaopiskelijaa, jotka olivat asuneet Suomessa yhdestä kolmeen ja puoleen vuotta. Haastattelun teemoina olivat sosiaalinen elämänhallinta, psyykkinen elämänhallinta, terveys ja materiaalinen hyvinvointi. Aineisto litteroitiin ja sen jälkeen analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Saatujen tulosten mukaan maahanmuuttajaopiskelijoiden kokemukset omasta elämänhallinnastaan jakautuivat: 1) kokemuksiin arjesta, 2) kokemuksiin itsestä ja elämästä, 3) kokemuksiin elämästä Suomessa ja 4) kokemuksiin elämänhallintaan saadusta tuesta ja siinä koetusta tuen tarpeesta. Päällimmäisinä vastauksista nousi esiin halu päästä jatko-opintoihin ja kiinni työelämään, toimeliaisuuden ja aktiivisuuden arvostaminen, turhautumisen kokemukset, kielitaidon merkitys, kokemukset stressistä, maahanmuuton alkuvaiheiden haastavuus, kulttuurin merkitys arjen hallinnassa sekä kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta ja rasismista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että on tärkeää tukea maahanmuuttajien omaa aktiivisuutta ja toimeliaisuutta, tarjota mahdollisuuksia suomen kielen opiskeluun, sekä mahdollistaa sujuva pääsy opiskeluihin ja työelämään. Tällöin voidaan edistää kotoutumista ja ehkäistä toimettomuuden aiheuttamaa turhautumista, stressiä ja mahdollista syrjäytymistä. Etenkin maahanmuuton alkuvaiheessa tulee tarjota riittävästi tukea elämänmuutoksesta selviytymiseksi. Lisäksi on tärkeää edistää tasa-arvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Hyödyllistä olisi jatkossa tutkia yksittäisten tekijöiden sekä itse maahanmuuton vaikutusta elämänhallinnalle. Lisäksi elämänhallinnan käsite kaipaa yhtenäisempää määrittelyä.