Palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen. : ikäihmisten arvioita elämään tyytyväisyydestä ja hyvinvoinnin lähteistä

Abstract

Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja se toteutettiin eräässä Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston ylläpitämässä palvelutalossa. Palvelutalo tarjoaa helsinkiläisille ikäihmisille tuettuja asumispalveluja ja päivätoimintaa.

Opinnäytetyössä oli yksi päätutkimuskysymys ja kaksi sitä tarkentavaa lisäkysymystä. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Minkälainen on palvelutalossa asuvien ikäihmisten elämään tyytyväisyyden taso heidän itsensä arvioimana? 2. Mitkä ovat palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin ja elämään tyytyväisyyden lähteet heidän itsensä arvioimana? 3. Millä tavoin hoitohenkilökunta voi ikäihmisten arvion mukaan tukea palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvointia?

Opinnäytetyön avulla haluttiin tuottaa määrällistä tietoa palvelutaloasukkaiden elämään tyytyväisyydestä ja hyvinvoinnin lähteistä. Tiedon tuottamisessa hyödynnettiin ihmisen omaan arvioon perustuvaa lähestymistapaa eli pragmaattista subjektivismia. Opinnäytetyön tuottaman tiedon pohjalta oli tarkoitus saada aikaan muutoksia palvelutalon käytännön asukastyössä, työmenetelmissä, asenteissa ja ajattelussa. Päätavoitteena opinnäytetyössä oli edistää palvelutalon asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen ja sen toteutuksessa hyödynnettiin kyselylomakeaineistoa. Kyselylomake sisälsi pääosin suljettuja monivalintakysymyksiä, joiden lisäksi kyselylomakkeen lopussa oli kaksi palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvointia koskevaa avointa kysymystä.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kyselyyn osallistuneista noin 64 % arvioi olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä. Osallistuneista noin 32 % arvioi olevansa melko tai erittäin tyytymättömiä elämäänsä. Noin 4 % osallistuneista ei osannut sanoa, kuinka tyytyväisiä he olivat elämäänsä. Opinnäytetyöaineiston perusteella palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja elämään tyytyväisyyttä tukevat heidän omien arvioidensa mukaan sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus, mielekäs tekeminen, terveys, turvallisuuden tunne, itsemääräämisoikeus ja fyysinen toimintakyky. Näiden teemojen lisäksi taloudellinen tilanne, hyvä hoito ja hengellisyys olivat asioita, joilla osoittautui osallistujien omien arvioiden perusteella olevan merkitystä ikäihmisten hyvinvointiin ja elämään tyytyväisyyteen. Kohderyhmän näkemykset keinoista, joilla palvelutalon henkilökunta voi asukkaiden hyvinvointia tukea, olivat yhdensuuntaisia. Tarpeenmukaisen hoidon tarjoaminen, myönteinen vuorovaikutus, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä hoitotyön kehittäminen nousivat kyselyn vastauksissa tärkeimmiksi hyvinvoinnin tukemisen keinoiksi.

This thesis was based on working life and it was executed in one of the sheltered houses administrated by the city of Helsinki`s Department of Social Services and Health Care. The sheltered house offers assisted residential service and daytime activity for elderly people living in Helsinki.

In the thesis there was one main question and two supplemental questions that specified the main question. The questions were: 1. How do the elderly people living in the sheltered house evaluate their own life satisfaction? 2. What are the sources of well-being and life satisfaction based on the evaluations of the elderly people living in the sheltered house? 3. How can the health personnel support the well-being of the elderly people living in the sheltered house based on the evaluations of the elderly people themselves?

The purpose of the study was to provide quantitative information on the well-being, life satisfaction and sources of well-being of the elderly people living in the sheltered house. The information produced in the thesis was based on pragmatic subjectivism. The purpose of the information gathered in the thesis was to make changes in the practical residential work, working methods, attitudes and thinking. The main goal of the thesis was to improve the well-being of the elderly people living in the sheltered house and to strengthen their participation in planning, developing and evaluating the services.

The study was quantitative and a questionnaire material was used in gathering the information needed. The questionnaire consisted mainly of closed multiple choice questions. In addition to multiple choice questions there were also two open questions at the end of the questionnaire.

The results of the study indicated that about 64 % of the participants evaluated being very or quite satisfied with their lives. About 32 % of the participants evaluated being quite or very unsatisfied with their lives. About 4 % of the participants could not say how satisfied they were with their lives. Based on the evaluations of the elderly people themselves, the personal relationships and interaction, pleasant activities, health, feeling of safety, autonomy and physical capability are things that support the well-being and life satisfaction of the elderly people. In addition, financial situation, quality of care and spirituality were themes that have an effect on well-being and life satisfaction. Participants` opinions of how the health personnel of the sheltered house can support their well-being and life satisfaction were identical. Offering the support and care that bases on their needs, positive interaction, respecting the autonomy and developing the care were the main themes.