Osallisuus ryhmäkodeissa : - toimijalähtöinen kehittäminen avuksi kehitysvammaisten osallisuuden parantamiseen

Abstract

Opinnäytetyön tavoite oli kehittää asiakasosallisuutta kehitysvammaisten aikuisten asumispalveluissa Helsingissä. Opinnäytetyön kohderyhmänä toimivat aikuiset kehitysvammaiset, jotka asuvat ryhmäkodeissa sekä heidän omaisensa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, miten osallisuus näkyy ryhmäkodeissa ja miten osallisuutta voidaan kehittää helsinkiläisten kehitysvammaisten asumispalveluissa.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka aikana toteutui yksi toimintatutkimuksen sykli. Toimintatutkimuksen suunnittelu, toteutus, havainnointi ja reflektointi toteutuivat aikavälillä syksy 2015 – syksy 2016. Toimintatutkimuksen aikana luotiin asiakasosallisuuden parantamisen työryhmä, jonka jäsenet koostuivat asiakkaista, heidän omaisistaan, työntekijöistä ja heidän esimiehistään. Työryhmän tapaamiset olivat mahdollisuus keskustella osallisuudesta ja sen parantamisesta ryhmäkodeissa. Työryhmä teetti kyselyn osallisuudesta 35 ryhmäkotiin. Opinnäytetyön aineisto koostui kenttäpäiväkirjasta, työryhmän muistioista ja kyselyn tuloksista. Toimintatutkimuksen tulosten muodostamisessa käytettiin apuna osallisuuden teoriaa, toimijalähtöisen kehittämisen viitekehystä sekä kriittisen tarkastelun apukehikkona co-productionin etujen ja haittojen listausta.

Työryhmän jäsenet tapasivat kuusi kertaa toimintatutkimuksen ensimmäisen syklin aikana. Jokaisesta tapaamiskerrasta on muodostettu toimintatutkimuksen tulos. Tulosten mukaan osallisuutta parantavia tekijöitä ovat toimijoiden äänen kuuluviin saaminen, tutut ohjaajat ja avustajat, ryhmäkodin vaikuttamisen kanava, yhteinen tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa ruokaan, esimiesten vastuuttaminen, avoin keskustelu ja kehittäjäryhmien vuoropuhelu.

Palvelut voivat kehittyä toimijalähtöisen kehittämisen avulla. Se edellyttää kokonaiskuvan hahmottamista muusta samanaikaisesta kehittämistyöstä. Palvelujen kehittymiseen vaikuttavat yhteinen ymmärrys muiden kehittäjäryhmien kanssa, halu uudistua toimijalähtöisen kehittämisen avulla ja yhteensovittaminen muun kehittämistyön kanssa.

Työryhmän jäsenet näkivät jatkotutkimuksen tarpeellisena. Työryhmä jatkoi toimintaansa toimintatutkimuksen ensimmäisen syklin jälkeen. Mahdollista olisi toteuttaa toimintatutkimuksen toinen sykli. Aineistosta nousseista kehittämistarpeista on mahdollista toteuttaa kvantitatiivinen kysely, jossa selvitetään asiakasnäkökulmasta osallisuuden tekijöiden merkittävyyden asteita

The aim of the thesis was to improve customer participation within the housing services for developmentally disabled adults in Helsinki. The target group in the thesis consisted of developmentally disabled adults living in group homes as well as their relatives. The thesis was conducted to observe participation in group homes and to determine how it could be improved within the housing services.

The thesis was conducted as an action research during which one research cycle was completed. The action research, including the phases of planning, implementation, observation and reflection, took place from autumn 2015 to autumn 2016. During the action research, a work group consisting of customers and their relatives, employees and managers was created to improve customer participation. The work group meetings provided an opportunity to discuss participation and the ways to improve it in group homes. The work group created a survey about participation which was conducted in 35 group homes. The material of the thesis consisted of the meeting memos, an observation diary and the results of the survey. The results of the action research were yielded using the theory of participation and the framework for the participant-generated development method. The list of advantages and disadvantages of co-production was used to facilitate critical assessment.

The members of the work group met six times during the first action research cycle. Results were yielded from each meeting. According to the results, the following factors improve participation: listening to the participants, familiarity of instructors and assistants, availability of a feedback forum in group homes, common activities, possibility to affect food choices, taking more responsibility at the managerial level, open dialogue, and successful interaction between the development groups.

Services can be developed with a participant-generated method. It requires understanding the other ongoing development work. Service development also requires mutual understanding between the development groups, willingness to make new participant-generated changes as well as to integrate them with other development work.

The members of the work group considered further research necessary. The group continued its work after the first action research cycle. Completing a second cycle is possible. With regard to the developmental needs arising from the research data, it is also possible to conduct a quantitative survey for customers on the significance of different factors of participation.