Asetyylikoliinisolujen, glutamaattisolujen ja DREADD-reseptorien samanaikainen tunnistaminen immunohistokemiallisesti
Makkonen, Aki (2017)
Makkonen, Aki
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239704
Tiivistelmä
DREADD-reseptorit ovat uusia synteettisiä reseptoreita, joita voidaan aktivoida synteettisillä ligandeilla. Niitä voidaan käyttää käyttäytymiskokeissa, joissa halutaan selvittää tiettyjen yksittäisten hermosoluryhmien vaikutusta käytökseen. Käyttäytymiskokeiden tuloksia ei voida kuitenkaan tulkita, ellei varmistuta siitä, missä soluissa DREADD-reseptorit ovat ilmentyneet. Tämän takia on kriittistä kehittää menetelmiä, joilla voidaan varmistaa DREADD-reseptorien sijainti tietynlaisissa hermosoluissa.
Insinöörityössä tavoite oli kehittää vasta-ainevärjäykseen perustuva menetelmä glutamatergisten solujen, kolinergisten solujen ja DREADD-reseptorien samanaikaiseksi tunnistamiseksi hiirten aivoista. Tämä oli tärkeää, jotta käyttäytymiskokeiden tuloksia voitiin tulkita.
DREADD-vektoreita oli injektoitu 25 hiiren aivoihin, tarkoituksena saada aikaan DREADD-reseptorien ilmentämistä pedunkulopontisen tumakkeen glutamaattisoluissa. Insinöörityössä käyttäytymiskokeissa käytettyjä hiiriä perfusoitiin ja niiden aivot otettiin talteen. Aivot jäädytettiin ja niistä tehtiin leikkeitä kryostaatilla. Aivoleikkeille tehtiin immunohistokemiallista vasta-ainevärjäystä kolmella erilaisella vasta-aineella. Värjättyjä aivoleikkeitä kuvannettiin fluoresenssimikroskoopilla.
Insinöörityön lopputuloksena ei saatu luotua täysin toimivaa kolmoisvärjäysmenetelmää.
Insinöörityössä saatiin kuitenkin kaksi vasta-ainetta toimimaan samanaikaisesti siten, että VGLUT2- ja mCherry-vasta-aineet toimivat samanaikaisesti sekä ChAT- ja mCherry-vasta-aineet toimivat yhdessä. Toimivaa kaksoisvärjäystä voidaankin käyttää samoihin tarkoituksiin kuin alkuperäisenä tavoitteena ollutta kolmoisvärjäystä. Sen avulla voidaan arvioida DREADD-injektioiden osumista oikealle aivoalueelle ja DREADD-reseptorien päätymistä glutamaattisoluihin.
Insinöörityössä tavoite oli kehittää vasta-ainevärjäykseen perustuva menetelmä glutamatergisten solujen, kolinergisten solujen ja DREADD-reseptorien samanaikaiseksi tunnistamiseksi hiirten aivoista. Tämä oli tärkeää, jotta käyttäytymiskokeiden tuloksia voitiin tulkita.
DREADD-vektoreita oli injektoitu 25 hiiren aivoihin, tarkoituksena saada aikaan DREADD-reseptorien ilmentämistä pedunkulopontisen tumakkeen glutamaattisoluissa. Insinöörityössä käyttäytymiskokeissa käytettyjä hiiriä perfusoitiin ja niiden aivot otettiin talteen. Aivot jäädytettiin ja niistä tehtiin leikkeitä kryostaatilla. Aivoleikkeille tehtiin immunohistokemiallista vasta-ainevärjäystä kolmella erilaisella vasta-aineella. Värjättyjä aivoleikkeitä kuvannettiin fluoresenssimikroskoopilla.
Insinöörityön lopputuloksena ei saatu luotua täysin toimivaa kolmoisvärjäysmenetelmää.
Insinöörityössä saatiin kuitenkin kaksi vasta-ainetta toimimaan samanaikaisesti siten, että VGLUT2- ja mCherry-vasta-aineet toimivat samanaikaisesti sekä ChAT- ja mCherry-vasta-aineet toimivat yhdessä. Toimivaa kaksoisvärjäystä voidaankin käyttää samoihin tarkoituksiin kuin alkuperäisenä tavoitteena ollutta kolmoisvärjäystä. Sen avulla voidaan arvioida DREADD-injektioiden osumista oikealle aivoalueelle ja DREADD-reseptorien päätymistä glutamaattisoluihin.