Etätyökäytäntöjen kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda selvitys kohdeyritykselle siihen, kannattaako yrityksessä tehdä etätöitä laajemmin. Lähtötilanne oli, että etätöitä tehdään yrityksessä osittain. Etätöitä tekeviä työntekijöitä on kuitenkin vähän, ja etätöitä tehdään myös määrällisesti vähän.

Työn alussa kerrotaan etätyöstä ilmiönä ja käsitteenä. Teoriaosuudessa selvitetään vastuita, hyötyjä ja haasteita liittyen etätöihin. Selvitetään myös etäjohtamisen ominaispiirteitä. Teoriaosuudessa käydään läpi etätyön eurooppalaisen puitesopimuksen sisältö, etätöihin liittyvä lainsäädäntö sekä etätyösopimuksen sisältö. Teorian perusteella selvitetään, mitä tulee ottaa huomioon etätöitä tehdessä teknisissä vaatimuksissa ja tietoturvassa. Teoriaosuudessa käydään läpi myös ergonomiaa, etätöiden mittaamista ja kustannuksia. Lopuksi teoriaosuudessa käydään läpi ominaisuudet, jotka etätyöntekijällä tulee olla, sekä käytännön asiat mitkä tulee ottaa huomioon etätöihin siirryttäessä.

Empiirisessä osiossa selvitettiin etätöiden kustannuksia ja käytännön kokemuksia kvantitatiivisten tutkimusten muodossa. Henkilökunnan motivaatiota selvitettiin kvalitatiivisen tutkimuksen avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työvälineet aiheuttavat kustannuksia etätöihin siirryttäessä. Käytännön kokemukset osoittivat, että etätyömahdollisuutta arvostetaan työntekijöiden keskuudessa ja etätöiden koetaan antavan joustoa työelämään. Kohdeyrityksen henkilökunta on motivoitunut tekemään etätöitä, mutta vain osittain. Suurin osa haluaisi tehdä etätöitä päivän viikossa tai harvemmin. Suurimpia hyötyjä etätöistä koetaan olevan työn ja perhe-elämän yhdistämisen, ajansäästön sekä paremman keskittymisen kannalta. Haasteita koettiin olevan yhteisöllisyyden säilyttämisen kannalta.

Kyseessä oli tapaustutkimus, eikä sen tuloksia ole tarkoitus hyödyntää laajemmin. Tästä huolimatta työstä voi olla hyötyä yrityksille, jotka ovat ottamassa etätöitä käyttöön.

The aim of the present thesis was to find out if increasing possibilities for telecommuting was profitable at target organisation. A part of the personnel already telecommuted in the target organisation but it was not yet a regular practice.

The theoretical section of the thesis discussed the responsibilities, benefits and challenges of telecommuting. In addition, the theoretical section studied the characteristics of the leadership in telecommuting. Further, the European framework agreement on telework, laws related to telecommuting and contents needed in a telecommuting contract were explained. This study explained also which technical requirements and information security issues should be considered when setting up telecommuting practices. In addition, the study discussed ergonomics, the measurability and costs of telecommuting. Finally, the theoretical part analysed the desirable characteristics for telecommuting in an employee and what things have to be considered in practice when people start telecommuting. In the empirical part, the costs and practical experiences about telecommuting were studied by applying a quantitative study approach. The motivation of the personnel was also studied in the present thesis.

The results of the study showed that telecommuting generates costs to a company as new equipment has to be procured. Practical experiences showed that employees appreciate the possibility of telecommuting and it gives flexibility to working life. The personnel of target organisation were motivated to telecommuting, but only partly. The largest share of the personnel wanted to work remotely only one day of the week or less. It seems that the biggest benefits of telecommuting are the ability to mix work and private life, timesaving and a possibility for better concentration. A challenge for the telecommuting is to maintain a sense of community.