Ikääntymisen ja korkean verenpaineen vaikutus bradykiniinin vaikutusreitteihin liittyviin reseptoreihin ja entsyymeihin
Roivanen, Jonna (2017)
Roivanen, Jonna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249989
Tiivistelmä
Kohonnut verenpaine ja sen aiheuttamat sairaudet ovat yleisimpiä ennenaikaiseen kuolemaan johtavista tekijöistä. Ikääntyessä riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa. Sairauksien syntymekanismeja ja -reittejä paremmin ymmärtämällä voitaisiin kehittää tehokkaampia ja ennaltaehkäisevämpiä hoitomuotoja niitä vastaan. Bradykiniini on vasoaktiivinen peptidi, joka on tunnettu sen verisuonia laajentavista ja sydän- ja verisuonisairauksilta suojaavista ominaisuuksistaan. Bradykiniinillä on kuitenkin havaittu olevan myös iästä ja terveydentilasta riippuvia verisuonia supistavia vaikutuksia, joiden tarkat vaikutusreitit ovat heikosti tunnetut.
Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia bradykiniinin vaikutusreitteihin liittyvien reseptorien ja entsyymien tasoja nuorilla ja vanhoilla korkeaverenpaineisilla sekä vastaavan ikäisillä terveillä rotilla. Työn tarkoituksena oli vertailla proteiinitasoja ryhmien välillä ja näin saada tietoa iän ja korkean verenpaineen vaikutuksesta bradykiniinin vaikutusreitteihin.
Työssä pystytettiin ja optimoitiin Western blot -menetelmä bradykiniinireseptorien B1 ja B2, angiotensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE1), syklo-oksigenaasientsyymien (COX-1 ja COX-2) ja angiotensiinireseptori tyypin 2 (AT2) tasojen määrittämistä varten rottien munuaisnäytteistä (n=3).
Menetelmä saatiin pystytetyksi ja sillä voitiin havainnoida luotettavasti haluttujen proteiinien tasoja, lukuun ottamatta COX-2-entsyymiä. ACE1-entsyymin taso oli vanhoilla eläimillä korkeampi kuin nuorilla. COX-1-entsyymin tasojen perusteella tulokset tukivat hypoteesia, jonka mukaan bradykiniinin verisuonia supistavat vaikutukset välittyvät COX-entsyymien tuottamien prostanoidien kautta korkeaverenpaineisilla eläimillä. Odotusten vastaisesti bradykiniinireseptorien tasoissa ei havaittu ikääntymiseen liittyviä muutoksia. Merkittävimpien tasoerojen havainnoimiseksi määrityksiä tulisi jatkaa suuremmalla aineistolla. Seuraavassa tutkimuksessa tulisi myös selvittää, onko vastaavia eroja myös muissa kudoksissa, kuten sydämessä ja verisuonissa.
Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia bradykiniinin vaikutusreitteihin liittyvien reseptorien ja entsyymien tasoja nuorilla ja vanhoilla korkeaverenpaineisilla sekä vastaavan ikäisillä terveillä rotilla. Työn tarkoituksena oli vertailla proteiinitasoja ryhmien välillä ja näin saada tietoa iän ja korkean verenpaineen vaikutuksesta bradykiniinin vaikutusreitteihin.
Työssä pystytettiin ja optimoitiin Western blot -menetelmä bradykiniinireseptorien B1 ja B2, angiotensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE1), syklo-oksigenaasientsyymien (COX-1 ja COX-2) ja angiotensiinireseptori tyypin 2 (AT2) tasojen määrittämistä varten rottien munuaisnäytteistä (n=3).
Menetelmä saatiin pystytetyksi ja sillä voitiin havainnoida luotettavasti haluttujen proteiinien tasoja, lukuun ottamatta COX-2-entsyymiä. ACE1-entsyymin taso oli vanhoilla eläimillä korkeampi kuin nuorilla. COX-1-entsyymin tasojen perusteella tulokset tukivat hypoteesia, jonka mukaan bradykiniinin verisuonia supistavat vaikutukset välittyvät COX-entsyymien tuottamien prostanoidien kautta korkeaverenpaineisilla eläimillä. Odotusten vastaisesti bradykiniinireseptorien tasoissa ei havaittu ikääntymiseen liittyviä muutoksia. Merkittävimpien tasoerojen havainnoimiseksi määrityksiä tulisi jatkaa suuremmalla aineistolla. Seuraavassa tutkimuksessa tulisi myös selvittää, onko vastaavia eroja myös muissa kudoksissa, kuten sydämessä ja verisuonissa.