Lääkevalmisteiden kuljetusriskinhallintaprosessin kehittäminen
Lahti, Hanna (2017)
Lahti, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410058
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin globaalille lääketeollisuuden yritykselle, joka aloittaa lämpötilaherkkien lääkevalmisteiden tuomisen Kiinasta ja Japanista EU-alueelle lämpötilasäädellyillä kuljetuksilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tuotteiden toimitusketjut ja niihin liittyvät merkittävimmät riskitekijät käyttämällä Failure Mode Effect Analysis-menetelmää, sekä kehittää yrityksen kuljetusriskinhallintaprosessia ja toimitusketjun riskinhallintaa. Myös EU GDP (Good Distribution Practice, Lääkkeiden hyvät jakelutavat) sekä EU GMP (Good Manufacturing Practice, Lääkkeiden hyvät valmistustavat) määrittelevät että lääkeyrityksen toiminnan on oltava riskiperusteista ja asettavat omat vaatimukset lääkevalmisteen toimitusketjulle.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa käytettiin pääasiallisesti laadullisia tutkimusmenetelmiä ja mittareita. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin riskinhallinnan sekä lämpötilamallinnuksen teorioita. FMEA:n osalta on hyvä huomioida, että se perustuu hyvin pitkälti riskinarvioryhmän jäsenten subjektiivisiin mielipiteisiin.
Riskinarviointiryhmän tekemän riskinarvion perusteella pystyttiin tunnistamaan merkittävimmät riskitekijät ja suunnittelemaan niille ehkäisevät toimenpiteet. Riskinarvioissa molempien projektien suurimmaksi riskiksi osoittautui lähetyksen odotusaika lentokentällä, kun lähetys odottaa koneeseen lastausta.
Lämpötilapoikkeamia on perinteisesti tutkittu kuljetustutkimuksilla, jotka kestävät koko lähetyksen ajan, eli esimerkiksi merikuljetuksessa tutkimusaika saattaa olla yli kaksi kuukautta. Lämpötilamallinnuksen avulla aika saadaan lyhennettyä muutamaan tuntiin. Ryhmä kehitti lämpötilamallinnuksen käyttöönottoa kuljetustutkimuksissa vertaamalla perinteisestä kuljetustutkimuksesta saatuja tuloksia lämpötilamallinnuksen tuloksiin ja todettiin että tulokset vastaavat toisiaan.
Tutkimuksen yrityksessä otettiin käyttöön lämpötilamallinnus uusien reittien suunnittelussa, jolloin säästetään aikaa lämpötilatutkimusten osalta ja saadaan kuljetustutkimukset valmiiksi nykyistä toimintatapaa nopeammin.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa käytettiin pääasiallisesti laadullisia tutkimusmenetelmiä ja mittareita. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin riskinhallinnan sekä lämpötilamallinnuksen teorioita. FMEA:n osalta on hyvä huomioida, että se perustuu hyvin pitkälti riskinarvioryhmän jäsenten subjektiivisiin mielipiteisiin.
Riskinarviointiryhmän tekemän riskinarvion perusteella pystyttiin tunnistamaan merkittävimmät riskitekijät ja suunnittelemaan niille ehkäisevät toimenpiteet. Riskinarvioissa molempien projektien suurimmaksi riskiksi osoittautui lähetyksen odotusaika lentokentällä, kun lähetys odottaa koneeseen lastausta.
Lämpötilapoikkeamia on perinteisesti tutkittu kuljetustutkimuksilla, jotka kestävät koko lähetyksen ajan, eli esimerkiksi merikuljetuksessa tutkimusaika saattaa olla yli kaksi kuukautta. Lämpötilamallinnuksen avulla aika saadaan lyhennettyä muutamaan tuntiin. Ryhmä kehitti lämpötilamallinnuksen käyttöönottoa kuljetustutkimuksissa vertaamalla perinteisestä kuljetustutkimuksesta saatuja tuloksia lämpötilamallinnuksen tuloksiin ja todettiin että tulokset vastaavat toisiaan.
Tutkimuksen yrityksessä otettiin käyttöön lämpötilamallinnus uusien reittien suunnittelussa, jolloin säästetään aikaa lämpötilatutkimusten osalta ja saadaan kuljetustutkimukset valmiiksi nykyistä toimintatapaa nopeammin.