Hermosolujen aktiivisuutta vähentävän reseptorin vaikutus neuroneiden aktiivisuuteen manian hiirimallissa
Dahl, Kristiina (2017)
Dahl, Kristiina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610364
Tiivistelmä
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa noin 60 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Se on mielenterveyden häiriö, johon kuuluu mania- sekä masennusjaksoja. Manian hoitoon on vaikea löytää yksilöllistä ja tehokasta hoitomuotoa. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja sen maniavaiheen neuroneiden toimintaa selvittämällä voidaan saada parempi käsitys mielialahäiriöstä ja siihen soveltuvista hoitomuodoista.
Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia hermosolujen aktiivisuutta vähentävän DREADD-reseptorin vaikutusta hippokampuksen neuroneiden aktiivisuuteen GluA1-poistogeenisessä manian hiirimallissa. GluA1-poistogeenistä hiirimallia käytetään mallintamaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaihetta. Työn tarkoituksena oli selvittää hM4Di-reseptorin vaikutusta neuroneiden aktiivisuuteen hippokampuksessa aivoleikkeiden immunohistokemiallisten värjäysten avulla. Tavoitteena oli tutkia neuroneiden aktiivisuutta värjäämällä ja laskemalla aivoleikkeistä cFos-solut ja suorittamalla tilastollinen testi saaduille tuloksille. Lisäksi haluttiin selvittää virusinjektion ja injektion mahdollistaneen ohjauskanyylin sijainti aivokudoksessa aivoleikkeistä sekä DREADD-reseptorin toimivuus ja levinneisyys aivojen eri osa-alueille mCherry-värjäyksen avulla. Tutkimustyö koostui neljästä eri vaiheesta, joita olivat hiirille annettavat virusinjektiot ja aivojen perfuusio, aivoleikkeiden teko, immunohistokemiallisten värjäysten suunnittelu ja toteutus sekä mikroskopia ja kuvankäsittely.
Tutkimuksessa havaittiin, että DREADD-reseptorin injektointi oli onnistunut aivoissa halutulle alueelle eikä reseptori ollut levinnyt aivoissa, vaan pysynyt pääosin hippokampuksen alueella. Lisäksi osassa aivoista pystyttiin havaitsemaan ja todentamaan reseptorin aktiivinen toiminta. Tilastollisissa testeissä ei havaittu merkitsevää eroa neuroneiden aktiivisuudessa CNO-lääkekäsitellyllä manian hiirimallilla verrattuna kontrolliryhmään. Kuitenkin positiivisten cFos-solujen keskiarvojen perusteella kyseinen reseptori saattoi hieman vähentää hippokampuksen neuroniärsytystä lääkekäsitellyllä GluA1-hiirikannalla, jolloin hiirten maaninen käyttäytyminen olisi rauhoittunut. Saadut tulokset auttavat lisäämään ymmärrystä hippokampuksen neuroneiden toiminnasta ja aktiivisuudesta kyseisellä hiirimallilla. Tulokset vaikuttavat lupaavilta, ja tulevaisuudessa on mahdollista löytää lisätutkimusten avulla eri hoitomuotoja ja toimiva lääkitys kaksisuuntaisen mielialahäiriön aiheuttaman manian hoitoon.
Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia hermosolujen aktiivisuutta vähentävän DREADD-reseptorin vaikutusta hippokampuksen neuroneiden aktiivisuuteen GluA1-poistogeenisessä manian hiirimallissa. GluA1-poistogeenistä hiirimallia käytetään mallintamaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaihetta. Työn tarkoituksena oli selvittää hM4Di-reseptorin vaikutusta neuroneiden aktiivisuuteen hippokampuksessa aivoleikkeiden immunohistokemiallisten värjäysten avulla. Tavoitteena oli tutkia neuroneiden aktiivisuutta värjäämällä ja laskemalla aivoleikkeistä cFos-solut ja suorittamalla tilastollinen testi saaduille tuloksille. Lisäksi haluttiin selvittää virusinjektion ja injektion mahdollistaneen ohjauskanyylin sijainti aivokudoksessa aivoleikkeistä sekä DREADD-reseptorin toimivuus ja levinneisyys aivojen eri osa-alueille mCherry-värjäyksen avulla. Tutkimustyö koostui neljästä eri vaiheesta, joita olivat hiirille annettavat virusinjektiot ja aivojen perfuusio, aivoleikkeiden teko, immunohistokemiallisten värjäysten suunnittelu ja toteutus sekä mikroskopia ja kuvankäsittely.
Tutkimuksessa havaittiin, että DREADD-reseptorin injektointi oli onnistunut aivoissa halutulle alueelle eikä reseptori ollut levinnyt aivoissa, vaan pysynyt pääosin hippokampuksen alueella. Lisäksi osassa aivoista pystyttiin havaitsemaan ja todentamaan reseptorin aktiivinen toiminta. Tilastollisissa testeissä ei havaittu merkitsevää eroa neuroneiden aktiivisuudessa CNO-lääkekäsitellyllä manian hiirimallilla verrattuna kontrolliryhmään. Kuitenkin positiivisten cFos-solujen keskiarvojen perusteella kyseinen reseptori saattoi hieman vähentää hippokampuksen neuroniärsytystä lääkekäsitellyllä GluA1-hiirikannalla, jolloin hiirten maaninen käyttäytyminen olisi rauhoittunut. Saadut tulokset auttavat lisäämään ymmärrystä hippokampuksen neuroneiden toiminnasta ja aktiivisuudesta kyseisellä hiirimallilla. Tulokset vaikuttavat lupaavilta, ja tulevaisuudessa on mahdollista löytää lisätutkimusten avulla eri hoitomuotoja ja toimiva lääkitys kaksisuuntaisen mielialahäiriön aiheuttaman manian hoitoon.