Tiedonhaun verkko-opetuksen kehittämistarpeiden kartoitus Lappeenrannan tiedekirjastossa : Case: Tiedonhaku -verkko-opintojakso

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Lappeenrannan tiedekirjastolle, joka on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskirjasto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Lappeenrannan tiedekirjaston Saimaan ammattikorkeakoululle tarjoaman tiedonhaun verkko-opetuksen kehittämistarpeita. Kehittämistarpeiden kartoitus tehtiin selvittämällä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien näkemyksiä ja kokemuksia kirjaston tuottamasta Tiedonhaku -verkko-opintojaksosta. Verkko-opintojakson tarkoituksena on perehdyttää uudet opiskelijat kirjastonkäyttöön ja tiedonhaun perusteisiin. Tutkimustulosten pohjalta pyrittiin nostamaan esiin kehittämiskohteita ja -ehdotuksia, joiden avulla kirjasto voi kehittää ammattikorkeakoululle tarjoamaansa tiedonhaun verkko-opetusta.

Työn tietoperustassa käsitellään aluksi Lappeenrannan tiedekirjastoa ja tutkimuksen kohteena olevaa Tiedonhaku -verkko-opintojaksoa. Tämän jälkeen käsitellään tiedonhakua, informaatiolukutaitoa sekä informaatiolukutaidon opetusta ammattikorkeakoulukirjastojen näkökulmasta. Lopuksi tarkastellaan verkko-opetusta ja informaatiolukutaidon verkko-opetusta korkeakoulukirjastoissa.

Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä Tiedonhaku -verkko-opintojaksolle osallistuneilta opiskelijoilta ja teemahaastatteluilla opettajilta, joiden opettamiin opintojaksoihin verkko-opintojakso oli sisältynyt. Kyselyssä ja teemahaastatteluissa selvitettiin opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia ja näkemyksiä koskien verkko-opintojakson toteutusta ja sisältöä, ajoitusta ja hyödyllisyyttä sekä pyydettiin ehdotuksia siitä, miten verkko-opintojaksoa voisi kehittää. Lisäksi opettajilta selvitettiin, olisiko tällä hetkellä kaikille aloille yhteistä verkko-opintojaksoa tarvetta räätälöidä alakohtaisesti. Määrällinen kyselyaineisto analysoitiin käyttämällä tilastollisia menetelmiä. Laadullisen kyselyaineiston ja laadullisen haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.

Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden ja opettajien antamat arviot verkko-opintojakson toteutuksesta ja sisällöstä olivat pääosin positiivisia. Verkko-opintojakso koettiin hyödylliseksi ja sen ajoitusta opintojen alussa pidettiin sopivana. Tulosten perustella verkko-opintojakso olisi hyvä pitää ainakin suurimmaksi osaksi yleisluonteisena, joskin tietokantojen osalta sitä voitaisiin räätälöidä alakohtaisesti. Tulokset viittaisivat siihen, että tietokantojen ja hakupalvelujen käytössä voitaisiin antaa enemmän opastusta ja verkko-opintojakson oppimateriaalia voitaisiin kehittää selkeämmäksi, helppokäyttöisemmäksi ja visuaalisemmaksi.

This thesis was commissioned by Lappeenranta Academic Library, the joint library of the Lappeenranta University of Technology (LUT) and Saimaa University of Applied Sciences (Saimaa UAS). The aim of the thesis was to study the development needs of the online information literacy instruction the Academic Library offers to the students of Saimaa UAS. The development needs were studied by gathering the views and experiences the students and teachers have on the “Information Searching” online course. The objective of the online course is to introduce the new students to library services and to the basics of information retrieval. The aim was that the results of the study could be used to give the Academic Library development suggestions which it can use when developing the online information literacy instruction for the students of Saimaa UAS.

The theoretical background of the thesis deals with the following topics: Lappeenranta Academic Library, “Information Searching” online course, information retrieval, information literacy and information literacy instruction at universities of applied sciences libraries, online instruction and online information literacy instruction at academic libraries.

The thesis was carried out as a case study using both qualitative and quantitative research methods. The data of the study were gathered from the students participating the online course by using an online survey. In addition, semi-structured interviews were used to gather data from the teachers who had taught courses into which the online course was integrated. The survey and the interviews dealt with the implementation, content, timing and usefulness of the online course. The teachers were also asked whether they think there is a need to tailor the online course to fit the specific needs of different fields of study. The quantitative survey data were analyzed using statistical methods. The qualitative survey data and the qualitative interview data were analyzed using content analysis.

Based on the results, the students and teachers’ views and experiences on the implementation and content of the online course were mainly positive. The online course was considered useful and its timing in the beginning of the studies was considered convenient. The results suggest that the online course should provide general guidelines, although it could be tailored on the part of the databases. The results also indicate that more guidance could be given on the use of databases and search services and that the learning material could be clearer, more visual and easier to use.