Liikuntaharrastuksen löytymiseen vaikuttavia tekijöitä Valtti-hankkeessa Oulun seudulla : Erityislasten ja heidän perheidensä kokemana
Ronkainen, Ronja; Vesala, Marjo (2017)
Ronkainen, Ronja
Vesala, Marjo
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011021
Tiivistelmä
Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret eivät liiku yleisten liikuntasuositusten mukaisesti. Tähän on lähdetty hakemaan ratkaisuja kolmivuotisessa EU:n SEDY-hankkeessa (2015-2017). Suomen Vammaisurheilu ja – liikunta VAU ry pilotoi Valtti-hanketta syksyllä 2016 osana SEDY-hanketta. Valtti-hankkeen tarkoituksena oli saada erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret harrastamaan liikuntaa. Opinnäytetyömme toimeksiantaja oli Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Opinnäytetyömme aiheena on Valtti-hankkeeseen Oulun seudulla osallistuneiden erityislasten ja heidän perheidensä kokemus liikuntaharrastuksen löytymiseen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää harrastuksen löytymistä ja siihen vaikuttavia yksilö- ja ympäristötekijöitä Oulun seudulla erityislasten ja heidän perheidensä kokemana. Tavoitteenamme oli nostaa esiin syitä, jotka edistivät erityislasten liikunnan harrastamista tai olivat sen esteenä. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelimme Oulun seudulla hankkeeseen osallistuneita erityislapsia/-nuoria ja heidän perheitään. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulosten tarkastelussa olemme hyödyntäneet ICF-luokitusta.
Oulun seudulla Valtti-hankkeeseen osallistuneista 14 lapsesta/nuoresta kahdeksan löysi liikuntaharrastuksen. Haastattelimme kahdeksan perhettä, yhdeksän lasta. Liikuntaharrastuksen löytymistä edistäviä yksilötekijöitä tutkimuksemme perusteella olivat lapsen motivaatio harrastaa, positiivinen käsitys omasta osaamisesta ja lapsen luonteenpiirteet, kuten kokeilunhalu ja innostuneisuus. Estäviä yksilötekijöitä olivat motivaation puute ja negatiivinen käsitys omasta osaamisesta. Liikuntaharrastuksen löytymistä edistäviä ympäristötekijöitä olivat lapselle sopivan tasoinen ryhmä, riittävä määrä osaavia ohjaajia ja kaverin löytyminen harrastusryhmästä. Estäviä ympäristötekijöitä olivat ohjaajien osaamisen puute, ryhmän kilpailuhenkinen toiminta, se että ryhmästä ei löydy kaveria ja erityisperheiden arjen haasteellisuus. Lisäksi soveltavan liikunnan tarjonta koettiin rajalliseksi Oulun seudulla ja vanhemmat kokivat, että heillä on kynnys lähteä mukaan tavallisiin ryhmiin.
Urheiluseuroilta toivottaisiin panostusta soveltavaan liikuntaan, jotta erityislapset voisivat tulla mukaan harrasteryhmiin. Tämä edellyttäisi riittävää ohjaajien määrää ja osaamista. Tämä parantaisi soveltavan liikunnan tarjontaa ja mahdollistaisi laajemman harrastusvalikoiman erityislapsille. Valtti-hanke koettiin hyvänä alkusysäyksenä liikuntaharrastuksen löytymiselle. Jatkotutkimusta tarvittaisiin kartoittamaan keinoja, miten kaikille avointa liikuntaa voitaisiin lisätä urheiluseuroissa ja voitaisiinko fysioterapeutin osaamista hyödyntää tässä.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää harrastuksen löytymistä ja siihen vaikuttavia yksilö- ja ympäristötekijöitä Oulun seudulla erityislasten ja heidän perheidensä kokemana. Tavoitteenamme oli nostaa esiin syitä, jotka edistivät erityislasten liikunnan harrastamista tai olivat sen esteenä. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelimme Oulun seudulla hankkeeseen osallistuneita erityislapsia/-nuoria ja heidän perheitään. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulosten tarkastelussa olemme hyödyntäneet ICF-luokitusta.
Oulun seudulla Valtti-hankkeeseen osallistuneista 14 lapsesta/nuoresta kahdeksan löysi liikuntaharrastuksen. Haastattelimme kahdeksan perhettä, yhdeksän lasta. Liikuntaharrastuksen löytymistä edistäviä yksilötekijöitä tutkimuksemme perusteella olivat lapsen motivaatio harrastaa, positiivinen käsitys omasta osaamisesta ja lapsen luonteenpiirteet, kuten kokeilunhalu ja innostuneisuus. Estäviä yksilötekijöitä olivat motivaation puute ja negatiivinen käsitys omasta osaamisesta. Liikuntaharrastuksen löytymistä edistäviä ympäristötekijöitä olivat lapselle sopivan tasoinen ryhmä, riittävä määrä osaavia ohjaajia ja kaverin löytyminen harrastusryhmästä. Estäviä ympäristötekijöitä olivat ohjaajien osaamisen puute, ryhmän kilpailuhenkinen toiminta, se että ryhmästä ei löydy kaveria ja erityisperheiden arjen haasteellisuus. Lisäksi soveltavan liikunnan tarjonta koettiin rajalliseksi Oulun seudulla ja vanhemmat kokivat, että heillä on kynnys lähteä mukaan tavallisiin ryhmiin.
Urheiluseuroilta toivottaisiin panostusta soveltavaan liikuntaan, jotta erityislapset voisivat tulla mukaan harrasteryhmiin. Tämä edellyttäisi riittävää ohjaajien määrää ja osaamista. Tämä parantaisi soveltavan liikunnan tarjontaa ja mahdollistaisi laajemman harrastusvalikoiman erityislapsille. Valtti-hanke koettiin hyvänä alkusysäyksenä liikuntaharrastuksen löytymiselle. Jatkotutkimusta tarvittaisiin kartoittamaan keinoja, miten kaikille avointa liikuntaa voitaisiin lisätä urheiluseuroissa ja voitaisiinko fysioterapeutin osaamista hyödyntää tässä.