Lihahävikin seuranta ja raportoinnin kehittäminen jauhelihaprosessissa
Pessi, Katja (2017)
Pessi, Katja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910750
Tiivistelmä
Ruokahävikillä tarkoitetaan jätteeksi päätyvää syömäkelpoista ruokaa, ja sen pienentäminen kuuluu vastuulliseen yritystoimintaan. Hävikkiä pienentämällä yritystoiminta on kannattavampaa ja ympäristöystävällisempää.
Insinöörityön tavoitteena oli tutkia, paljonko kohdeyrityksen jauhelihaosastolla syntyy lihahävikkiä tuotanto- ja pakkausprosessin eri vaiheissa. Kohdeyrityksen toivomuksena oli, että jokaisen prosessivaiheen hävikkiä pystyttäisiin mittaamaan ja data saataisiin sellaiseen muotoon, josta voisi koota kokonaishävikin, pakkauslinjakohtaisen hävikin ja pakattavan lihamassakohtaisen hävikin helposti ja nopeasti työnjohdon päivittäin laatimaan tuotantoraporttiin.
Hävikin määrä laskettiin viiden peräkkäisen päivän ajalta SAP-toiminnanohjausjärjestelmän sekä Indicium- ja ReportPlus-ohjelmistojen tuotantodatan perusteella sekä suorittamalla työpistekohtaisia punnituksia osastolla syntyneestä hävikistä. Hävikit punnittiin lihan vastaanotossa, krossauksessa ja rouhinnassa, sekoitusmyllyillä sekä pakkauslinjoilla. Tuotteiden pakkuupoikkeamat laskettiin käyttäen hyväksi ReportPlus-ohjelmistosta saatavia tuotekohtaisia pakkuupoikkeaman prosenttiarvoja ja SAP-järjestelmän sekä Indicium-ohjelmiston dataa verrattiin keskenään.
Kokonaishävikkiä ei pystytty laskemaan toiminnanohjausjärjestelmistä saadun datan avulla. Tämä tulos oli yllättävä, sillä ohjelmistojen data ei ollutkaan niin yksityiskohtaista kuin kohdeyritys oletti. Tuloksista saatiin kuitenkin selville eri työpisteillä syntyvä hävikki. Pötköjen pakkauslinjalla hävikkiä syntyi 1,7 % pakatusta lopputuotteesta, kun taas krossauksessa ja rouhinnassa hävikkiä syntyi kaikkein vähiten koko prosessissa: 0,1 % valmistetusta massasta. Huomattiin myös, että eri ohjelmistojen datasta löytyi eroavaisuuksia, kun pakattua lopputuotetta oli kirjautunut ohjelmistoihin eri määriä, vaikka arvojen olisi pitänyt olla samat. Tämän työn tuloksia hyödyntäen yrityksessä voidaan tehdä lisäselvityksiä toiminnanohjausjärjestelmistä saadun datan hyödynnettävyydestä päivittäisessä hävikinseurannassa.
Insinöörityön tavoitteena oli tutkia, paljonko kohdeyrityksen jauhelihaosastolla syntyy lihahävikkiä tuotanto- ja pakkausprosessin eri vaiheissa. Kohdeyrityksen toivomuksena oli, että jokaisen prosessivaiheen hävikkiä pystyttäisiin mittaamaan ja data saataisiin sellaiseen muotoon, josta voisi koota kokonaishävikin, pakkauslinjakohtaisen hävikin ja pakattavan lihamassakohtaisen hävikin helposti ja nopeasti työnjohdon päivittäin laatimaan tuotantoraporttiin.
Hävikin määrä laskettiin viiden peräkkäisen päivän ajalta SAP-toiminnanohjausjärjestelmän sekä Indicium- ja ReportPlus-ohjelmistojen tuotantodatan perusteella sekä suorittamalla työpistekohtaisia punnituksia osastolla syntyneestä hävikistä. Hävikit punnittiin lihan vastaanotossa, krossauksessa ja rouhinnassa, sekoitusmyllyillä sekä pakkauslinjoilla. Tuotteiden pakkuupoikkeamat laskettiin käyttäen hyväksi ReportPlus-ohjelmistosta saatavia tuotekohtaisia pakkuupoikkeaman prosenttiarvoja ja SAP-järjestelmän sekä Indicium-ohjelmiston dataa verrattiin keskenään.
Kokonaishävikkiä ei pystytty laskemaan toiminnanohjausjärjestelmistä saadun datan avulla. Tämä tulos oli yllättävä, sillä ohjelmistojen data ei ollutkaan niin yksityiskohtaista kuin kohdeyritys oletti. Tuloksista saatiin kuitenkin selville eri työpisteillä syntyvä hävikki. Pötköjen pakkauslinjalla hävikkiä syntyi 1,7 % pakatusta lopputuotteesta, kun taas krossauksessa ja rouhinnassa hävikkiä syntyi kaikkein vähiten koko prosessissa: 0,1 % valmistetusta massasta. Huomattiin myös, että eri ohjelmistojen datasta löytyi eroavaisuuksia, kun pakattua lopputuotetta oli kirjautunut ohjelmistoihin eri määriä, vaikka arvojen olisi pitänyt olla samat. Tämän työn tuloksia hyödyntäen yrityksessä voidaan tehdä lisäselvityksiä toiminnanohjausjärjestelmistä saadun datan hyödynnettävyydestä päivittäisessä hävikinseurannassa.