Tupakanvieroitusmenetelmät, niiden teho, haittavaikutukset ja vasta-aiheet

Abstract

Tupakointi on suurin estettävissä oleva syy sairauksiin ja ennenaikaiseen kuolemaan maailmassa. Tupakointi lisää riskiä sairastua moniin syöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja keuhkoahtaumaan. Maailmassa on arviolta noin miljardi tupakoitsijaa ja puolet heistä tulee kuolemaan ennen aikaisesti johonkin tupakointiin liittyvään sairauteen. Tupakoinnin lopettamisella on suuria myönteisiä vaikutuksia yksittäiselle ihmiselle terveyden ja elinajanodotuksen paranemisen myötä. Tupakoinnin vähenemisellä on positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle, kun sairaanhoidon kulut pienevät ja ihmisten työkyky lisääntyy.

Suuri osa tupakoitsijoista onnistuu lopettamaan tupakoinnin niin sanotusti kylmiltään eli ilman avustavia menetelmiä. Monet tarvitsevat kuitenkin lopettamiseen tukea, joka voi olla vertaistukea, keskusteluapua tai lääkkeellistä hoitoa. Ensimmäinen lääkkeellinen hoito vieroitukseen oli nikotiinikorvaushoito, joka sai alkunsa 1970-luvulla. Sittemmin on markkinoille tullut mielialalääkkeitä, joiden on huomattu auttavan lopettamisessa, sekä varenikliini, joka on kehitetty avuksi tupakoinnin lopettamiseen.

Lääkkeellisillä vieroitusmenetelmillä kuten muillakin lääkkeillä voi kuitenkin olla haittavaikutuksia ja vasta-aiheita, jotka rajoittavat niiden käyttöä. Nikotiinikorvaushoito on varsin hyvin siedetty, ja sen haittavaikutukset ovat lähinnä paikallisia ärsytysoireita, eikä sillä ole varsinaisia vasta-aiheita. Markkinoilla on kuitenkin tilaa uusille innovaatioille, jotka sopisivat mahdollisimman laajalle joukolle tupakoitsijoita, jotka yrittävät lopettamista.

Tässä työssä listataan käytössä olevia tupakanvieroitusmenetelmiä ja esitellään uusia menetelmiä. Työssä pyritään kuvaamaan lääkkeellisten menetelmien vaikutustapaa ja listataan haittavaikutuksia, vasta-aiheita ja varoituksia käytölle.

Smoking is the biggest preventable cause of diseases and premature death in the world. Smoking increases the risk of cancer, cardiovascular diseases, and chronic obstructive pulmonary disease (COPD). There are approximately a billion smokers in the world, and half of them are going to die prematurely because of some smoking related disease. Smoking cessation has great benefits for individual when health and life expectancy improve. When smoking rates decrease, benefits for society appear, for example, decrease of health care costs and increase of work ability.

Great deal of smokers quit smoking self-directedly, i.e. without assisting intervention methods. However, many smokers need assistance for quitting, e.g. peer support, conversational therapy, or medical methods. The first medical intervention method for smoking cessation is nicotine replacement therapy, which was invented in 1970’s. Later some antidepressants have been released, which may be helpful for cessation, and varenicline, which has been developed for smoking cessation.

Medical intervention methods, such as other medications, may have adverse effects and contraindications that limit their use. Nicotine replacement therapy is tolerated fairly well. It does not have proper contraindications, and adverse effects are mostly local irritations. Nevertheless, there is room in the market for new innovations which are suitable for large group of smokers who are trying to quit.

In this thesis, currently available intervention methods are listed and new methods are presented. The aim was to describe how the medical methods affect and list their adverse effects and contraindications.