Ostajan perehdyttämisprosessin kehittäminen
Palomaa, Tiina (2017)
Palomaa, Tiina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910858
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja kehittää uuden ostajan perehdyttämisprosessia. Tavoitteena oli myös luoda perehdyttämiseen malli ja tuottaa materiaalia perehdyttämisen tueksi. Kohdeorganisaatio, jolle hanke toteutettiin, toimii vähittäiskaupan alalla. Toimintatutkimus rajattiin koskemaan yrityksen käyttötavaran hankintaorganisaatiota. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena.
Kehittämishankkeessa käytettiin laadullisia menetelmiä, ja hankkeen onnistumista mitattiin laadullisilla eli kvalitatiivisilla mittareilla. Kehittämishankkeessa kerättiin tietoa yrityksessä jo olemassa olevasta aineistosta sekä hankittiin uutta aineistoa haastatteluilla, benchmarkauksella ja havainnoinnilla. Kehittämishankkeessa hyödynnettiin triangulaatiota, eli tarkasteltiin ilmiötä useasta eri näkökulmasta erilaisin menetelmin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kolmesta teoriakokonaisuudesta: työntekijän perehdyttämisestä, hankintatoimesta sekä laadukkaasta oppimisesta. Perehdyttämisen teoriaosuudessa valotettiin perehtyjän tietotarpeita sekä tarkasteltiin perehdyttämisen lainsäädäntöä, malleja, tavoitteita ja hyötyjä. Lisäksi tutkittiin, millaista on hyvä perehdyttäminen. Hankintatoimen teorioiden avulla todennettiin ostajan työtehtäviä, työympäristöä ja työkaluja. Laadukkaan oppimisen teorioiden avulla pyrittiin löytämään parhaat keinot oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.
Yksi keskeisimmistä havainnoista kehittämishankkeen aikana oli se, että yksikön tuli laatia perehdyttämisen malli ja prosessi vastaamaan juuri oman organisaation tarpeita huomioiden tulokkaan tausta, toimintaympäristö ja toimenkuvan asettamat vaatimukset. Perehdyttäminen tuli suunnitella pohjautuen yrityksen strategiaan, arvoihin ja visioon. Kehittämishankkeen tavoitteet saavutettiin osittain, ja hankkeen tuloksena syntyi ostajan perehdyttämismalli sekä perehdyttämissuunnitelma. Kehittämishankkeen tuloksena syntyneen perehdyttämissuunnitelman testausta eikä palautteen keräämistä ehditty toteuttaa hankkeen aikana.
Perehdytyssuunnitelma otetaan käyttöön ja sitä testataan syksyllä 2017, minkä jälkeen kerätään palautetta, jotta prosessia ja suunnitelmaa saadaan edelleen kehitettyä.
Kehittämishankkeessa käytettiin laadullisia menetelmiä, ja hankkeen onnistumista mitattiin laadullisilla eli kvalitatiivisilla mittareilla. Kehittämishankkeessa kerättiin tietoa yrityksessä jo olemassa olevasta aineistosta sekä hankittiin uutta aineistoa haastatteluilla, benchmarkauksella ja havainnoinnilla. Kehittämishankkeessa hyödynnettiin triangulaatiota, eli tarkasteltiin ilmiötä useasta eri näkökulmasta erilaisin menetelmin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kolmesta teoriakokonaisuudesta: työntekijän perehdyttämisestä, hankintatoimesta sekä laadukkaasta oppimisesta. Perehdyttämisen teoriaosuudessa valotettiin perehtyjän tietotarpeita sekä tarkasteltiin perehdyttämisen lainsäädäntöä, malleja, tavoitteita ja hyötyjä. Lisäksi tutkittiin, millaista on hyvä perehdyttäminen. Hankintatoimen teorioiden avulla todennettiin ostajan työtehtäviä, työympäristöä ja työkaluja. Laadukkaan oppimisen teorioiden avulla pyrittiin löytämään parhaat keinot oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.
Yksi keskeisimmistä havainnoista kehittämishankkeen aikana oli se, että yksikön tuli laatia perehdyttämisen malli ja prosessi vastaamaan juuri oman organisaation tarpeita huomioiden tulokkaan tausta, toimintaympäristö ja toimenkuvan asettamat vaatimukset. Perehdyttäminen tuli suunnitella pohjautuen yrityksen strategiaan, arvoihin ja visioon. Kehittämishankkeen tavoitteet saavutettiin osittain, ja hankkeen tuloksena syntyi ostajan perehdyttämismalli sekä perehdyttämissuunnitelma. Kehittämishankkeen tuloksena syntyneen perehdyttämissuunnitelman testausta eikä palautteen keräämistä ehditty toteuttaa hankkeen aikana.
Perehdytyssuunnitelma otetaan käyttöön ja sitä testataan syksyllä 2017, minkä jälkeen kerätään palautetta, jotta prosessia ja suunnitelmaa saadaan edelleen kehitettyä.