Elvytyssimulaatioharjoitus Etelä-Karjalan keskussairaalan röntgenosastolla
Airola, Jere; Laine, Minna; Mäntykivi, Marjo (2010)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Airola, Jere
Laine, Minna
Mäntykivi, Marjo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004277028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004277028
Tiivistelmä
Tällä opinnäytetyöllä oli tarkoituksena vahvistaa Etelä-Karjalan keskussairaalan röntgenosaston henkilökunnan elvytystaitoja ja selkiyttää tehtävänjakoa elvytystilanteessa. Tämä projekti tehtiin yhteistyössä työelämän kanssa. Projekti toteutettiin elvytyssimulaatiokoulutuksena neljälle pilottiryhmälle. Elvytys kuuluu jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen perusvalmiuksiin. Elvytystietoja ja -taitoja on ylläpidettävä säännöllisellä koulutuksella ja käytännön harjoituksilla.
Pilottitestien olosuhteet suunniteltiin mahdollisimman autenttisiksi elvytystilanteen todenmukaisuuden takaamiseksi. Pilottiryhmiä oli neljä ja jokaisen ryhmän alkuskenaario oli täysin yhdenmukainen vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Pilottitesteissä havainnoitiin mm. elottomuuden toteamista, painelu-puhalluselvytystä, defibrillaattorin käyttöä ja lääkehoitoa. Arvioinnissa käytimme tekemäämme seurantalomaketta. Elvytystilanteen jälkeen pidettiin koulutuksenomainen purkukeskustelu ja ryhmät saivat vielä tutustua elvytysvälineisiin ja harjoitella oikeita tekniikoita. Muutamalle ryhmälle kerrattiin elvytystapahtuma vielä näyttäen toimintamalli kokonaisuudessaan, meidän opiskelijoiden elvyttäessä Antti-nukkea.
Elvytyssimulaatiokoulutuksen toteutus onnistui hyvin. Pilottiryhmien elvyttämisen aloitus ja lisäavun hälyttäminen onnistui hyvin. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota defibrillaattorin käytön ja painelutekniikan harjoitteluun sekä elvytyskaavakkeen täyttämistä.
Työelämän tarpeita vastaavan elvytyskoulutuksen järjestäminen oli haastavaa, koska harjoitus toteutettiin osaston omissa tiloissa työpäivän yhteydessä ja osaston työntekijät koostuvat niin eri ammattiryhmistä; lääkärit, röntgenhoitajat, lähihoitajat, potilaskuljettajat ja osastosihteerit.
Pilottiryhmiin osallistuvat henkilöt saivat antaa vapaaehtoisesti ja nimettömästi palautetta elvytysrastista. Palautetta tuli noin puolelta rastiin osallistuneista henkilöistä. Palaute oli positiivista ja siitä kävi ilmi, että rastipäivä tuli tarpeeseen, oli innostavaa ja henkilökunta piti asiaa hyvänä asiana.
Pilottitestien perusteella elvytysrastipäivä todettiin informatiiviseksi ja eritasoisten elvyttäjien toimintaa hyvin kuvaavaksi. Seurantalomakkeella oli helppo seurata ryhmien vahvuuksia ja heikkouksia. Röntgenin elvytysvastaavat voivat jatkossa järjestää samantyyppisiä elvytysrasteja ja käyttää malliamme esimerkkinä.
Projektimme avulla syvensimme ja kertasimme omia elvytystaitojamme ja organisointitaitojamme.
Pilottitestien olosuhteet suunniteltiin mahdollisimman autenttisiksi elvytystilanteen todenmukaisuuden takaamiseksi. Pilottiryhmiä oli neljä ja jokaisen ryhmän alkuskenaario oli täysin yhdenmukainen vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Pilottitesteissä havainnoitiin mm. elottomuuden toteamista, painelu-puhalluselvytystä, defibrillaattorin käyttöä ja lääkehoitoa. Arvioinnissa käytimme tekemäämme seurantalomaketta. Elvytystilanteen jälkeen pidettiin koulutuksenomainen purkukeskustelu ja ryhmät saivat vielä tutustua elvytysvälineisiin ja harjoitella oikeita tekniikoita. Muutamalle ryhmälle kerrattiin elvytystapahtuma vielä näyttäen toimintamalli kokonaisuudessaan, meidän opiskelijoiden elvyttäessä Antti-nukkea.
Elvytyssimulaatiokoulutuksen toteutus onnistui hyvin. Pilottiryhmien elvyttämisen aloitus ja lisäavun hälyttäminen onnistui hyvin. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota defibrillaattorin käytön ja painelutekniikan harjoitteluun sekä elvytyskaavakkeen täyttämistä.
Työelämän tarpeita vastaavan elvytyskoulutuksen järjestäminen oli haastavaa, koska harjoitus toteutettiin osaston omissa tiloissa työpäivän yhteydessä ja osaston työntekijät koostuvat niin eri ammattiryhmistä; lääkärit, röntgenhoitajat, lähihoitajat, potilaskuljettajat ja osastosihteerit.
Pilottiryhmiin osallistuvat henkilöt saivat antaa vapaaehtoisesti ja nimettömästi palautetta elvytysrastista. Palautetta tuli noin puolelta rastiin osallistuneista henkilöistä. Palaute oli positiivista ja siitä kävi ilmi, että rastipäivä tuli tarpeeseen, oli innostavaa ja henkilökunta piti asiaa hyvänä asiana.
Pilottitestien perusteella elvytysrastipäivä todettiin informatiiviseksi ja eritasoisten elvyttäjien toimintaa hyvin kuvaavaksi. Seurantalomakkeella oli helppo seurata ryhmien vahvuuksia ja heikkouksia. Röntgenin elvytysvastaavat voivat jatkossa järjestää samantyyppisiä elvytysrasteja ja käyttää malliamme esimerkkinä.
Projektimme avulla syvensimme ja kertasimme omia elvytystaitojamme ja organisointitaitojamme.