Dialyysihoidossa käyvien potilaiden ravitsemusohjaus : kirjallisuuskatsaus
Aboulfaouz, Omaima; Ahmed, Ilhaan; Geddi, Hamdi (2017)
Aboulfaouz, Omaima
Ahmed, Ilhaan
Geddi, Hamdi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910916
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on dialyysihoidossa käyvien potilaiden ravitsemusohjaus.
Työ on osa HUS dialyysikeskuksen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistä kehittämishanketta. Tarkoituksena oli kerätä tietoa ravitsemuksesta, jota voidaan hyödyntää kaikissa vaiheissa olevien dialyysipotilaiden ohjauksessa. Tavoitteena oli lisätä dialyysipotilaiden ravitsemustietoa ja sitä kautta kehittää dialyysihoidossa käyvien itsehoidon valmiuksia.
Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tietoa kerättiin eri tietokannoista (Medic, CINAHL, Medline) hoitotieteellisellä näkökulmalla. Aineistona käytettiin ainoastaan suomen ja englanninkielisiä tutkimusartikkeleita ja aineisto analysoitiin soveltamalla induktiivisen sisällönanalyysin periaatteita.
Dialyysihoidon yhtenä kulmakivenä on hyvä ravitsemusohjaus, jonka avulla voidaan vahvistaa potilaan itsehoitovalmiuksia. Dialyysipotilaalla itsellään on suuri vastuu hoitotasapainon saavuttamisessa sekä sen ylläpitämisessä. Ravitsemusohjauksella voidaan vaikuttaa hoidon eri osa-alueiden toteutumiseen kotona ja sitä kautta hyvän hoitotasapainon saavuttamiseen. Tutkimuksien mukaan kokonaisvaltaisen hoidon ymmärtäminen lisää hoitoon sitoutumista, jolloin potilaan pyrkivät paremmin noudattamaan hoidon sisältämiä rajoituksia. Myös henkilökohtaisilla tottumuksilla sekä ruokakulttuurilla on vaikutus ruoka- ja nesterajoituksien noudattamiseen. Rajoituksiin sopeutumista helpottavina keinoina pidettiin päivittäisen ruokailun hyvä suunnittelu ja valmistelu esimerkiksi päivän nestemäärän pullottaminen ja ruoka-annosten valmistaminen etukäteen jääkaappiin.
Tätä opinnäytetyötä voidaan jatkossa hyödyntää dialyysipotilaiden ravitsemusohjauksessa, esimerkiksi itsehoitoa tukevan digitaalisen ohjauspaketin kehittämisessä.
Työ on osa HUS dialyysikeskuksen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistä kehittämishanketta. Tarkoituksena oli kerätä tietoa ravitsemuksesta, jota voidaan hyödyntää kaikissa vaiheissa olevien dialyysipotilaiden ohjauksessa. Tavoitteena oli lisätä dialyysipotilaiden ravitsemustietoa ja sitä kautta kehittää dialyysihoidossa käyvien itsehoidon valmiuksia.
Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tietoa kerättiin eri tietokannoista (Medic, CINAHL, Medline) hoitotieteellisellä näkökulmalla. Aineistona käytettiin ainoastaan suomen ja englanninkielisiä tutkimusartikkeleita ja aineisto analysoitiin soveltamalla induktiivisen sisällönanalyysin periaatteita.
Dialyysihoidon yhtenä kulmakivenä on hyvä ravitsemusohjaus, jonka avulla voidaan vahvistaa potilaan itsehoitovalmiuksia. Dialyysipotilaalla itsellään on suuri vastuu hoitotasapainon saavuttamisessa sekä sen ylläpitämisessä. Ravitsemusohjauksella voidaan vaikuttaa hoidon eri osa-alueiden toteutumiseen kotona ja sitä kautta hyvän hoitotasapainon saavuttamiseen. Tutkimuksien mukaan kokonaisvaltaisen hoidon ymmärtäminen lisää hoitoon sitoutumista, jolloin potilaan pyrkivät paremmin noudattamaan hoidon sisältämiä rajoituksia. Myös henkilökohtaisilla tottumuksilla sekä ruokakulttuurilla on vaikutus ruoka- ja nesterajoituksien noudattamiseen. Rajoituksiin sopeutumista helpottavina keinoina pidettiin päivittäisen ruokailun hyvä suunnittelu ja valmistelu esimerkiksi päivän nestemäärän pullottaminen ja ruoka-annosten valmistaminen etukäteen jääkaappiin.
Tätä opinnäytetyötä voidaan jatkossa hyödyntää dialyysipotilaiden ravitsemusohjauksessa, esimerkiksi itsehoitoa tukevan digitaalisen ohjauspaketin kehittämisessä.