Arjenturva-alan yrityksen työhyvinvoinnin kehittäminen
Jylänki, Markus (2017)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910881
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin nykytila arjenturva-alan yrityksessä ja saada aikaan kehitysehdotuksia, joiden kautta yrityksen työhyvinvointia voitaisiin parantaa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli määrittää työhyvinvoinnin tila kohdeyrityksessä ja analysoida sitä. Aihetta oli tarkoitus tutkia organisaation näkökulmasta. Organisaatioon kuului toimihenkilöitä, asiakaspalvelijoita ja myyjiä, ja opinnäytetyö rajautui työhyvinvointiin. Opinnäytetyö oli toimeksianto yritykseltä.
Opinnäytetyön viitekehys oli työhyvinvointi. Työhyvinvointia tarkasteltiin kyselystä nousseiden osa-alueiden kautta. Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää, koska kohdeyrityksen työhyvinvointi märitettiin kyselyllä. Kyselyn pohjalta tehtiin kehitysehdotukset. Kysely piti sisällään myös laadullisen tutkimuksien piirteitä, koska kyselyssä oli niin avoimia kuin suljettujakin kysymyksiä. Kysely tehtiin nettipohjaisella alustalla, jonka yritys tarjosi. Kyselyn tarjoaja oli ulkopuolinen yritys, mutta kysymykset laati opinnäytetyön kirjoittaja. Jokainen vastaaja vastasi työhyvinvointikyselyyn tietokoneella Lähteinä opinnäytetyössä käytettiin lakia, internetjulkaisuja ja pääasiassa kirjallisuutta.
Opinnäytetyö alkoi työhyvinvoinnin määrittämisellä. Työhyvinvointi määritettiin yhdessä yrityksen työntekijöiden kanssa workshop-menetelmällä. Määritelmää muokattiin vielä toimihenkilöiden kanssa. Workshop-menetelmän avulla saatiin paljon tietoa, jota käytettiin myös tehtäessä työhyvinvointikyselyä henkilöstölle. Kyselyn jälkeen analysoitiin tulokset ja tehtiin johtopäätöksiä kehitysehdotuksia varten. Tulokset tulivat suoraan alustalle, josta niitä pystyi tarkastelemaan.
Tuloksien perusteella työhyvinvointi oli hyvällä tasolla kohdeyrityksessä. Tuloksista ilmeni kuitenkin selvästi muutamia osa-alueita, joista lähdettiin perustelemaan kehityskohteita. Kehityskohteiksi muokkaantuivat työn mielekkyys, vaikuttaminen päätöksiin, henkinen kuormittavuus, rakentava palaute, palautuminen, avoimuus, työn kokeminen tärkeäksi ja sairauspoissaolot.
Opinnäytetyön viitekehys oli työhyvinvointi. Työhyvinvointia tarkasteltiin kyselystä nousseiden osa-alueiden kautta. Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää, koska kohdeyrityksen työhyvinvointi märitettiin kyselyllä. Kyselyn pohjalta tehtiin kehitysehdotukset. Kysely piti sisällään myös laadullisen tutkimuksien piirteitä, koska kyselyssä oli niin avoimia kuin suljettujakin kysymyksiä. Kysely tehtiin nettipohjaisella alustalla, jonka yritys tarjosi. Kyselyn tarjoaja oli ulkopuolinen yritys, mutta kysymykset laati opinnäytetyön kirjoittaja. Jokainen vastaaja vastasi työhyvinvointikyselyyn tietokoneella Lähteinä opinnäytetyössä käytettiin lakia, internetjulkaisuja ja pääasiassa kirjallisuutta.
Opinnäytetyö alkoi työhyvinvoinnin määrittämisellä. Työhyvinvointi määritettiin yhdessä yrityksen työntekijöiden kanssa workshop-menetelmällä. Määritelmää muokattiin vielä toimihenkilöiden kanssa. Workshop-menetelmän avulla saatiin paljon tietoa, jota käytettiin myös tehtäessä työhyvinvointikyselyä henkilöstölle. Kyselyn jälkeen analysoitiin tulokset ja tehtiin johtopäätöksiä kehitysehdotuksia varten. Tulokset tulivat suoraan alustalle, josta niitä pystyi tarkastelemaan.
Tuloksien perusteella työhyvinvointi oli hyvällä tasolla kohdeyrityksessä. Tuloksista ilmeni kuitenkin selvästi muutamia osa-alueita, joista lähdettiin perustelemaan kehityskohteita. Kehityskohteiksi muokkaantuivat työn mielekkyys, vaikuttaminen päätöksiin, henkinen kuormittavuus, rakentava palaute, palautuminen, avoimuus, työn kokeminen tärkeäksi ja sairauspoissaolot.