Kanta-palvelujen rakenteisen kirjaamisen verkkokoulun käytettävyys

Abstract

Kansallisesti yhtenäinen rakenteinen kirjaamismuoto on tuotu Suomessa käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vastuussa Kanta-palvelujen kehittämisestä, joihin sisältyy myös opinnäytetyömme kohteena oleva rakenteisen kirjaamisen verkkokoulu. Kirjausten rakenteistamisella on tutkimusten mukaan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi potilasturvallisuuteen. Lisäksi Kanta-palvelujen käyttöönoton myötä kansalaisille on myös avautunut helpompi mahdollisuus päästä käsiksi omiin potilastietoihinsa. Rakenteisen kirjaamisen ollessa siis kansallisesti yhtenäisen kirjaamisen perusta ja kirjausten ollessa potilaiden luettavissa, on tärkeää, että siitä perusteita opettava verkkokoulu antaa aiheesta selkeän kuvan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia Kanta-palvelujen rakenteisen kirjaamisen verkkokoulun käytettävyydestä.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin viidellä teemahaastattelulla, joihin oli rekrytoitu haastateltavia erään ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoista. Haastatteluiden pohjalta verkkokoulun käytettävyyttä arvioitiin teemojen kautta. Teemat olivat selkeys, ymmärrettävyys, sekä riittävyys. Aineisto analysoitiin teemoittain induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Selkeyden ja ymmärrettävyyden kannalta verkkokoulua pidettiin pääosin hyvin käytettävänä. Riittävyyden osa-alueella haastateltavien kokemuksissa oli eniten eroavaisuuksia. Haastateltavat esittivät myös suoria parannusehdotuksia verkkokoulua varten.

Verkkokoulu on kokonaisuutena helposti käytettävä, mutta yksittäisissä osioissa ilmeni kehitystarpeita. Tavoitteena on, että tämän opinnäytetyön pohjalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pystyisi kehittämään rakenteisen kirjaamisen verkkokoulun käytettävyyttä. Erityisesti suorat parannusehdotukset voivat auttaa verkkokoulun kehittämisessä.

In Finland, the national institute for health and welfare has brought a nationally consistent structured form of documentation to use. The object of our thesis is the online school for structured documentation, which is included in Kanta services. The development of Kanta services is a responsibility of the national institute for health and welfare. According to studies, the use of structured documentation has positive effects like improved patient safety. Also one of the important reasons to learn structured documentation is that since the introduction of the Kanta services, citizens have had easier access to their own patient data. As the patient data is accessible for the citizens and structured documentation is the foundation of the nationally consistent form of documentation, it is important that the online school for it gives a clear idea of the subject. The purpose of this thesis is to describe the experiences of usability of the online school for structured documentation in first year nursing students.

The data for this thesis was collected through five semi-structured interviews. The interviewees were recruited from the first year nursing students of a single university of applied sciences. The usability of the online school was evaluated from the interviews through the themes of clarity, accessibility and sufficiency. The data was analyzed with a thematically inductive content analysis.

The usability of the online school was determined to be mostly good from the viewpoints of clarity and accessibility. Most differentiating opinions were about the sufficiency of the online school. Some of the interviewees gave direct suggestions to improve the online school.

The data shows that the online school works as a whole but has few features where it might need further development. The aim is that from the basis of this thesis the national of institute for health and welfare could make improvements to the online school for structured documentation. Specifically the direct suggestions might be useful in improving the online school.