Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Työhyvinvointi hoitohenkilöstön voimavarana
Noponen, Hanna (2017)
Noponen, Hanna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111583
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalalla tehtävässä työssä on hyvät lähtökohdat työhyvinvoinnin kokemiselle. Alalla työskentelevien työtä arvostetaan, koska ihmisläheinen työ koetaan tärkeänä. Työntekijät myös itse arvostavat työtään. Työhyvinvoinnin kehittämisessä olisi tärkeää nähdä työhyvinvointi hoitohenkilöstön voimavarana ja keinona vaikuttaa työn imun kokemuksiin. Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii kuitenkin koko organisaation sitoutumista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilöstön työhyvinvointia ja työn imua. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tarkastella työyhteisön ja johtajan merkitystä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksen kautta toivottiin saatavan tietoa, jota on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveysalan työhyvinvoinnin kehittämisessä ja johtamisessa.
Tutkimus toteutettiin erään kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen neljässä eri työyksikössä, joita olivat neuvolatoiminta, kotihoito, osasto ja poliklinikka. Aihetta tutkittiin hoitotyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin kyselyn avulla, joka sisälsi kaksi eri mittaria, Työn imu 9- ja QPSNordic-ADW-mittarit, sekä itse muotoiltuja avoimia kysymyksiä aiheeseen liittyen. Kyselyn kvantitatiivinen osuus analysoitiin SPSS-ohjelmaa apuna käyttäen ja avoimet kysymykset analysoitiin kvalitatiivisesti sisällönanalyysillä.
Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että hoitohenkilöstön työhyvinvointi on hyvää. Hoitotyöntekijät kokevat hallitsevansa työnsä hyvin. He ovat myös sitoutuneita ja motivoituneita. Hoitotyöntekijät olivat sekä tyytyväisiä työhönsä, että elämäänsä. Työhyvinvointi parantaa hoitotyöntekijöiden asiakastyössä jaksamista. Suurin osa hoitohenkilöstöstä kokee työn imua useasti viikon aikana. Työyhteisön ja esimiehen merkitys hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin on suuri, mutta johdon tulisi paremmin osoittaa kiinnostustaan ja huolenpitoaan työntekijöistä. Myös työhyvinvoinnin kehittäminen nähtiin tärkeänä.
Organisaation johdon tulisi miettiä, miten saadaan kaikki työntekijät huomioitua yksilöllisesti niin, että he voivat olla tyytyväisiä työssään. Myös hoitotyöntekijöiden kokeman työn imun merkitys on tärkeä huomioida. Työn imun tuomat positiiviset tulokset näkyvät asiakastyössä ja hoitotyön laadukkuudessa, mikä on yhä tärkeämpää tulevaisuuden muutoksissa sosiaali- ja terveysalalla.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilöstön työhyvinvointia ja työn imua. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tarkastella työyhteisön ja johtajan merkitystä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksen kautta toivottiin saatavan tietoa, jota on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveysalan työhyvinvoinnin kehittämisessä ja johtamisessa.
Tutkimus toteutettiin erään kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen neljässä eri työyksikössä, joita olivat neuvolatoiminta, kotihoito, osasto ja poliklinikka. Aihetta tutkittiin hoitotyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin kyselyn avulla, joka sisälsi kaksi eri mittaria, Työn imu 9- ja QPSNordic-ADW-mittarit, sekä itse muotoiltuja avoimia kysymyksiä aiheeseen liittyen. Kyselyn kvantitatiivinen osuus analysoitiin SPSS-ohjelmaa apuna käyttäen ja avoimet kysymykset analysoitiin kvalitatiivisesti sisällönanalyysillä.
Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että hoitohenkilöstön työhyvinvointi on hyvää. Hoitotyöntekijät kokevat hallitsevansa työnsä hyvin. He ovat myös sitoutuneita ja motivoituneita. Hoitotyöntekijät olivat sekä tyytyväisiä työhönsä, että elämäänsä. Työhyvinvointi parantaa hoitotyöntekijöiden asiakastyössä jaksamista. Suurin osa hoitohenkilöstöstä kokee työn imua useasti viikon aikana. Työyhteisön ja esimiehen merkitys hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin on suuri, mutta johdon tulisi paremmin osoittaa kiinnostustaan ja huolenpitoaan työntekijöistä. Myös työhyvinvoinnin kehittäminen nähtiin tärkeänä.
Organisaation johdon tulisi miettiä, miten saadaan kaikki työntekijät huomioitua yksilöllisesti niin, että he voivat olla tyytyväisiä työssään. Myös hoitotyöntekijöiden kokeman työn imun merkitys on tärkeä huomioida. Työn imun tuomat positiiviset tulokset näkyvät asiakastyössä ja hoitotyön laadukkuudessa, mikä on yhä tärkeämpää tulevaisuuden muutoksissa sosiaali- ja terveysalalla.