Nuorten työntekijöiden motivaation kehittäminen: : Sisäisen motivaation ja työn elämyksellisyyden kasvattaminen
Ratinen, Pia (2017)
Ratinen, Pia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111672
Tiivistelmä
Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä toteutetun kehittämishankkeen tarkoitus oli tutkia ja kehittää Finnkinon nuorten työntekijöiden sisäistä motivaatiota, samalla kasvattaen työn elämyksellisyyttä.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Y- ja Z-sukupolven edustajat, alle 29-vuotiaat nuoret. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan tähän ryhmään kuuluvat nuoret suhtautuvat työelämään kaikista kriittisimmin ja vaativat siltä eniten verrattuna aiempiin sukupolviin. Suomi on ensimmäisiä maita Euroopassa, jossa työelämän rakenne tulee muuttumaan, kun vanhemmat sukupolvet jäävä eläkkeelle ja nuoret valtaavat useita aloja.
Viitekehyksen pohjana toimivat muun muassa Filosofian akatemian teoriat ja ajatukset sisäisen motivaation kasvattamisesta ja sen tutkimisesta. Yhdistämällä teorioita, havainnointia ja nuorten haastatteluja saatiin rakennettua uusi sisäisen motivaation sekä moninaisuuden johtamisen työkalu, joka puolestaan jalkautettiin organisaatiolle tämän hankkeen aikana.
Tutkimus toteutettiin Finnkino Oy:lle, jossa työskentelee valtavasti tutkimuksen kohderyhmään kuuluvia nuoria erityisesti elokuvateattereissa. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan nuorten työntekijöiden sisäisen motivaation kehittämiseen ja moninaisuuden johtamisen haasteisiin uudella toimintamallilla / työkalulla.
Uuden toimintamallin valmistumiseen ja tutkimuksen tuloksiin päästiin lähtemällä liikkeelle tutkimusta tukevasta viitekehyksestä ja sen hyödyntämisestä ryhmähaastatteluissa. Ryhmähaastattelut toteutettiin työpajatekniikalla ja niissä testattiin uutta teoreettisen viitekehyksen avulla luotua työkalua. Sen toimivuutta arvioitiin näissä pilottiryhmään kohdistuvissa työpajoissa, joiden pohjalta määritettiin myös pilottimuotoinen kehityshanke. Tutkimuksessa käytettiin apuna havainnointia, jotta päästiin ympäristöön kiinni tutkimuksen vaatimalla tavalla.
Kehityshankkeen pilottiryhmän tulosten pohjalta jalkautettiin uusi työkalu / toimintamalli organisaatiolle niin, että tutkimuksen voidaan katsoa olevan luotettava ja täyttäneen tarkoituksensa.
Tutkimuksen viitekehyksen, nuorten työpajojen ja pilottihankkeen pohjalta pystyttiin rakentamaan luotettava työkalu organisaation käyttöön, auttamaan sisäisen motivaation kehittämisessä, työn elämyksellisyyden kasvattamisessa sekä moninaisuuden johtamisessa.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Y- ja Z-sukupolven edustajat, alle 29-vuotiaat nuoret. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan tähän ryhmään kuuluvat nuoret suhtautuvat työelämään kaikista kriittisimmin ja vaativat siltä eniten verrattuna aiempiin sukupolviin. Suomi on ensimmäisiä maita Euroopassa, jossa työelämän rakenne tulee muuttumaan, kun vanhemmat sukupolvet jäävä eläkkeelle ja nuoret valtaavat useita aloja.
Viitekehyksen pohjana toimivat muun muassa Filosofian akatemian teoriat ja ajatukset sisäisen motivaation kasvattamisesta ja sen tutkimisesta. Yhdistämällä teorioita, havainnointia ja nuorten haastatteluja saatiin rakennettua uusi sisäisen motivaation sekä moninaisuuden johtamisen työkalu, joka puolestaan jalkautettiin organisaatiolle tämän hankkeen aikana.
Tutkimus toteutettiin Finnkino Oy:lle, jossa työskentelee valtavasti tutkimuksen kohderyhmään kuuluvia nuoria erityisesti elokuvateattereissa. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan nuorten työntekijöiden sisäisen motivaation kehittämiseen ja moninaisuuden johtamisen haasteisiin uudella toimintamallilla / työkalulla.
Uuden toimintamallin valmistumiseen ja tutkimuksen tuloksiin päästiin lähtemällä liikkeelle tutkimusta tukevasta viitekehyksestä ja sen hyödyntämisestä ryhmähaastatteluissa. Ryhmähaastattelut toteutettiin työpajatekniikalla ja niissä testattiin uutta teoreettisen viitekehyksen avulla luotua työkalua. Sen toimivuutta arvioitiin näissä pilottiryhmään kohdistuvissa työpajoissa, joiden pohjalta määritettiin myös pilottimuotoinen kehityshanke. Tutkimuksessa käytettiin apuna havainnointia, jotta päästiin ympäristöön kiinni tutkimuksen vaatimalla tavalla.
Kehityshankkeen pilottiryhmän tulosten pohjalta jalkautettiin uusi työkalu / toimintamalli organisaatiolle niin, että tutkimuksen voidaan katsoa olevan luotettava ja täyttäneen tarkoituksensa.
Tutkimuksen viitekehyksen, nuorten työpajojen ja pilottihankkeen pohjalta pystyttiin rakentamaan luotettava työkalu organisaation käyttöön, auttamaan sisäisen motivaation kehittämisessä, työn elämyksellisyyden kasvattamisessa sekä moninaisuuden johtamisessa.