Tekstistä toiminta- ja työkyvyn kuvaukseen : selvitys kirjatusta työkykytiedosta sekä ICF- työkalun käyttömahdollisuuksista kehitysvammaisten työhönvalmennuksessa

Abstract

Kehitysvammaisille tarjottavista työllistymisen tukipalveluista huolimatta vain pieni osa heistä työskentelee palkkatyössä. Jos työhönvalmennukseen osallistuminen edellyttää, että sen tavoitteet suunnataan palkkatyöhön, tulisi määritellä, minkälainen tavoitetaso työssä suoriutumiselle ja sen edellytyksille asetetaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella millaista toimintakykytietoa sisältää kehitysvammaisen henkilön työhönvalmennuksen kirjaukset, joita on dokumentoitu Rinnekoti-säätiön tuottamassa kehitysvammaisten työhönvalmennuksessa.

Työn aineistona olivat työhönvalmentajien tekemät kirjaukset, jotka koskivat kehitysvammaisten henkilöiden työhönvalmennusjaksoa. Kirjauksien sisältämä toimintakykytieto analysoitiin siltaamalla se ICF-luokituksiin ammatillisen kuntoutuksen laajalle ydinlistalle. Sen avulla kartoitettiin millaista toimintakykytietoa työhönvalmentajat kirjaavat, ja kuinka ydinlista soveltuu käytettäväksi kehitysvammaisten ihmisten työhönvalmennuksessa.

ICF-luokituksiin sillatusta toimintakykytiedosta oli nähtävissä minkälaista tietoa työhönvalmentajat kirjaavat asiakkaiden suorituskyvystä- ja tasosta. Tuloksista oli havaittavissa, että kirjaustiedon jäsentämätön rakenne saattaa aiheuttaa olennaisen tiedon huomiotta jättämisen työhönvalmennuksen toteutuksessa. ICF:n laajan ammatillisen kuntoutuksen ydinlistan riittävyyttä arvioitiin mm. sillä perusteella minkä verran toimintakykytietoa sisältäviä siltausyksiköitä listalle kohdistui.

Vaikka kehitysvammaisille suunnattu työhönvalmennus toimisi asiakkaan toimintakykyä edistävästi, siinä ei kuitenkaan välttämättä tule huomioiduiksi asiakkaiden suoritustason ja suorituskyvyn välinen ero, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus asiakkaan työssä suoriutumiseen. Työhönvalmennus ja työhönvalmentaja voivat edistää kehitysvammaisen asiakkaan suorituskykyä etenkin ympäristöön ja sosioekonomisiin tekijöihin vaikuttamalla. Tämä ei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että asiakas työllistyisi tai, että hänen työllistymisedellytyksensä parantuisivat. Työhönvalmennuksen tuloksellisuutta voidaan pyrkiä edistämään asiakkaan kokonaisvaltaisella toimintakyvynarvioinnilla, joka sisältää yhdenmukaisen asteikon ja minkä sisältämä tieto on kirjattu ja esitetty strukturoidusti.

Regardless of the employment services, only a minor segment of people with disabilities are working in paid labour. If participation in job coaching requires that the goal is set at full employment, the qualifications for one´s performance should be determined. The subject of the thesis is to take an insight to documents in job coaching, organized by Rinnekoti, a foundation that provides care services for persons with disabilities.

The material of this thesis was gathered from narrative documents written during job coaching for people with disabilities. By using the ICF (comprehensive vocational) core set to analyze the material, it was possible to investigate performance data, documented by a job coacher, as well as to examine the possibilities for use of ICF-core set in job coaching.

The linking units of ICF-classifications show how observations made and documented by a job coacher were visible in their client´s ability to function. Unstructured performance data in the documents were found to cause a possibility for ignoring the meaning of significant data. The usability of the ICF (comprehensive vocational) core set in job coaching for people with disabilities were determined by the number of linking units directed at each core set classification.

Even though job coaching may have promotive effects on client´s performance, the difference between person´s capacity and performance may be unnoticed. The job coacher can have positive effect on the client´s performance by manipulating environmental and social factors. However, this does not necessarily mean that the client will become employed, or that his/her ability to work will improve. If assessments made in job coaching are holistic and based on a structured scale, and the results are documented and presented inside a structured framework, it is possible to improve the outcomes of job coaching.