Sähköntuotannon ja sisäisen sähköverkon optimointi
Mäki-Asiala, Toni (2017)
Mäki-Asiala, Toni
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111797
Tiivistelmä
Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen liittyy Toholammin Energia Oy:n CHP-laitoksen ja sen sähkögeneraattorin tehonrajoitukseen. Tehonrajoituksella yritys tavoittelee laitokselle pienempää alle 1 MVA:n kokoluokkaa ja sähkön pientuotannon tuottamista. Tarkoituksena yrityksellä oli saavuttaa säästöjä pientuotannon erilaisen sähkötasekäsittelyn avulla. Tavoitteena työssä oli selvittää, onko kokoluokan alentaminen mahdollista generaattorin tehoa rajoittamalla ja onko hanke järkevä taloudellisesti. Työn toinen osa liittyy Toholammin Energia Oy:n ja sen vieressä sijaitsevan muovinkierrätystehtaan välille suunnitellun sisäisen sähköverkon rakentamiseen. Tavoitteena oli selvittää sisäisen sähköverkon rakentamisen luvanvaraisuus ja karkeat rakentamiskustannukset.
Vuoden 2013 tasepalvelun sovellusohjeessa generaattorin koko luokitellaan sen kilpiarvossa olevan MVA-nimellistehon perusteella. Siksi tehonrajoituksen yhteydessä generaattoriin vaaditaan kilpiarvon muutos. Kilpiarvoa ei ole kuitenkaan laillista muuttaa, joten tehonrajoitus ei ole mahdollista kyseisen taseohjeen mukaan. Toukokuussa 2017 voimaan tulevan uuden Pohjoismaiden yhteisen taseselvitysmallin myötä kilpimerkinnän 1 MVA:n nimellistehovaatimus poistuu kokoluokittelun yhteydestä ja tilalle tulee 1 MW:n pätötehoraja. Toukokuusta 2017 alkaen generaattorin tehonrajoituksella tehtävä kokoluokan alentaminen on mahdollista, koska vain generaattorin tuottama pätöteho merkitsee. Toholammin Energian tilanteessa se ei kuitenkaan ole kannattavaa, koska sähkön pientuotannosta saatava tuotto jää nykyisin tuotettavaa normaalituotantoa pienemmäksi.
Toisessa osassa saatiin selville, että sisäisen sähköverkon rakentaminen on laillista, jos verkko sijaitsee saman omistajan omistamalla tai hallitsemalla alueella olevan kiinteistön tai useamman toisiinsa rajoittuvan kiinteistön alueella. Verkon rakentajan kuuluu myös olla sama kuin kiinteistöjen omistaja tai hallitsija. Toholammin tapauksessa sisäistä sähköverkkoa ei voida rakentaa
CHP-laitoksen ja muovinkierrätystehtaan välille nykyisten omistus- ja hallintasuhteiden vuoksi. Mikäli Toholammin kunta rakentaisi verkon, muovinkierrätysyritys ei saisi hallita omaa kiinteistöä maksamalla siitä vuokraa kunnalle. Jos verkolle saataisiin rakennuslupa, sen rakentamiskustannukset olisivat karkeasti 68 000 €.
Vuoden 2013 tasepalvelun sovellusohjeessa generaattorin koko luokitellaan sen kilpiarvossa olevan MVA-nimellistehon perusteella. Siksi tehonrajoituksen yhteydessä generaattoriin vaaditaan kilpiarvon muutos. Kilpiarvoa ei ole kuitenkaan laillista muuttaa, joten tehonrajoitus ei ole mahdollista kyseisen taseohjeen mukaan. Toukokuussa 2017 voimaan tulevan uuden Pohjoismaiden yhteisen taseselvitysmallin myötä kilpimerkinnän 1 MVA:n nimellistehovaatimus poistuu kokoluokittelun yhteydestä ja tilalle tulee 1 MW:n pätötehoraja. Toukokuusta 2017 alkaen generaattorin tehonrajoituksella tehtävä kokoluokan alentaminen on mahdollista, koska vain generaattorin tuottama pätöteho merkitsee. Toholammin Energian tilanteessa se ei kuitenkaan ole kannattavaa, koska sähkön pientuotannosta saatava tuotto jää nykyisin tuotettavaa normaalituotantoa pienemmäksi.
Toisessa osassa saatiin selville, että sisäisen sähköverkon rakentaminen on laillista, jos verkko sijaitsee saman omistajan omistamalla tai hallitsemalla alueella olevan kiinteistön tai useamman toisiinsa rajoittuvan kiinteistön alueella. Verkon rakentajan kuuluu myös olla sama kuin kiinteistöjen omistaja tai hallitsija. Toholammin tapauksessa sisäistä sähköverkkoa ei voida rakentaa
CHP-laitoksen ja muovinkierrätystehtaan välille nykyisten omistus- ja hallintasuhteiden vuoksi. Mikäli Toholammin kunta rakentaisi verkon, muovinkierrätysyritys ei saisi hallita omaa kiinteistöä maksamalla siitä vuokraa kunnalle. Jos verkolle saataisiin rakennuslupa, sen rakentamiskustannukset olisivat karkeasti 68 000 €.