3-6-vuotiaan lapsen masennuspiirteiden tunnistaminen neuvolassa terveydenhoitajan näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3–6-vuotiaan lapsen masennuspiirteiden yleisyyttä sekä jatkotoimia ja lisäavun tarvetta terveydenhoitajan epäillessä lapsella masennusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille terveydenhoitajien kokemuksia 3–6-vuotiaan lapsen masennuksesta, hyödynnettäväksi hoitotyön käytäntöön, johtamiseen, koulutukseen ja jatkotutkimuksiin. Teoriapohja avaa keskeiset käsitteet, joita ovat masennus, masennuksen taustatekijät, masennuksen tunnistaminen, terveydenhoitaja ja neuvola. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto hankittiin teemahaastatteluilla. Haastattelut suoritettiin kahdessa ryhmässä, joissa molemmissa oli kolme terveydenhoitajaa. Tutkimustulokset analysoitiin aineistolähtöisellä eli induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen johtopäätöksiksi nousivat muun muassa, että 3–6-vuotiaan lapsen masennuspiirteiden esiintyminen on harvinaista, mutta niitä kuitenkin esiintyy vaihtelevasti. Masennuspiirteet ovat moninaisia ja niiden esiintyminen yksilöllistä. Usein lapsen masennuspiirteet ovat jonkinlaista käytösoireilua; käytös on muuttunut lapselle normaalista tavasta toimia. Mikäli terveydenhoitaja epäilee lapsella olevan masennusta, täytyy huoli ottaa rohkeasti puheeksi ja luottaa omaan ammattitaitoon. Moniammatillinen ja tiivis yhteistyö niin päivähoidon kuin alan eri am-mattilaisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää parhaan mahdollisen hoitotuloksen saamiseksi. Lisäksi usein lapsen vanhempien psykososiaalinen ja henkinen kuormitus vaikuttavat lapsen masennuspiirteiden kehittymiseen.

The purpose of this research was to find out how common the signs of depression are among 3-6 year-old children and also how one should proceed and what kind of extra aid is needed when a public health nurse suspects that a child suffers from depression. The aim is to look at the experiences of public health nurses so that the results could be used in nursing, leadership, training and for further studies. The theoretical frame deals with key concepts which include depression, the background factors of depression, identifying depression, a public health nurse and a child health clinic. The research is qualitative and the material was collected with theme interviews. The interviews were carried out in two groups. There were three public health nurses in each group. The material was analysed with inductive content analysis method. The conclusions are among other things that signs of depression among 3-6 year-old children are rare but they do occur. There are many different symptoms and they occur very individually. A child´s signs of depression often demonstrate themselves as behavioural symptoms. If a public health nurse suspects that a child suffers from depression, this concern should be taken into discussion and one should trust one´s professional ability. Multi-professional cooperation is essential in order to get the best possible results. It can also be said that the parents´ psychosocial and mental burden affect the emergence of a child´s signs of depression.