Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen hoitohenkilökunnan kokemana : katsaus tutkimustietoon
Kanto, Jenni (2010)
Kanto, Jenni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297271
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia systemaattisesta hoitotyön kirjaamisesta. Tavoitteena oli tukea hoitajia, jotka ovat vasta siirtymässä systemaattiseen hoitotyön kirjaamiseen. Hain vastausta tällä opinnäytetyöllä kysymykseen:
Mitä kokemuksia hoitohenkilökunnalla on systemaattisesta hoitotyön kirjaamisesta?
Työ tehtiin sovelletun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineisto työhön muodostui sekä suomen että englannin kielisistä artikkeleista. Aineisto analysoitiin sovelletulla sisällönanalyysillä
induktiivisesti, hakien vastausta opinnäytetyön kysymykseen.
Tulosten mukaan hoitajilla oli sekä negatiiviisia, että positiivisia kokemuksia. Yleisesti hoitajien mielestä heillä pitää olla riittävästi työvälineitä ja niiden pitää toimia. Nämä asiat tulivat esille sekä negatiivissa, että positiivissa kokemuksissa. Negatiivisia kokemuksia olivat: puutteellinen kirjausjärjestelmä, huonot työvälineet. koulutuksen ja tiedon puute, hoitajien negatiivinen asenne, työnantajan tuen puute sekä ajan puute. Negatiivissa kokemuksissa korostui työmäärän lisääntyminen sekä ajan puute, mikä on ajoittain suuri este systemaattisen kirjaamisen toteuttamiselle. Positiivisia kokemuksia olivat vastaavasti: työpaikan kirjausjärjestelmä, koulutuksen järjestäminen, hoitotyöstä nousevat positiiviset kokemukset sekä hoitajien positiivinen asenne. Työnantajan tuen ja arvostuksen merkitys korostui positiivisten kokemusten mahdollistajana. Hoitajien koulutus, ennen uutta ohjelmaa ja työtapaa, koettiin olevan avainasemassa positiivisten kokemusten saavuttamiseksi.
Jatkossa olisi hyvä tutkia, mitkä asiat edistävät henkilökunnan positiivisia kokemuksia ja mitkä asiat ehkäisevät henkilökunnan negatiivisia kokemuksia. Olisi myös hyvä tutkia muita henkilöstöryhmiä, jotka sairaaloissa tai hoitolaitoksissa tulevat systamaattista kirjaamista käyttämään. Lisäksi suomalaisen hoitotyön luokitukset kaipaavat edelleen muokkausta.
Mitä kokemuksia hoitohenkilökunnalla on systemaattisesta hoitotyön kirjaamisesta?
Työ tehtiin sovelletun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineisto työhön muodostui sekä suomen että englannin kielisistä artikkeleista. Aineisto analysoitiin sovelletulla sisällönanalyysillä
induktiivisesti, hakien vastausta opinnäytetyön kysymykseen.
Tulosten mukaan hoitajilla oli sekä negatiiviisia, että positiivisia kokemuksia. Yleisesti hoitajien mielestä heillä pitää olla riittävästi työvälineitä ja niiden pitää toimia. Nämä asiat tulivat esille sekä negatiivissa, että positiivissa kokemuksissa. Negatiivisia kokemuksia olivat: puutteellinen kirjausjärjestelmä, huonot työvälineet. koulutuksen ja tiedon puute, hoitajien negatiivinen asenne, työnantajan tuen puute sekä ajan puute. Negatiivissa kokemuksissa korostui työmäärän lisääntyminen sekä ajan puute, mikä on ajoittain suuri este systemaattisen kirjaamisen toteuttamiselle. Positiivisia kokemuksia olivat vastaavasti: työpaikan kirjausjärjestelmä, koulutuksen järjestäminen, hoitotyöstä nousevat positiiviset kokemukset sekä hoitajien positiivinen asenne. Työnantajan tuen ja arvostuksen merkitys korostui positiivisten kokemusten mahdollistajana. Hoitajien koulutus, ennen uutta ohjelmaa ja työtapaa, koettiin olevan avainasemassa positiivisten kokemusten saavuttamiseksi.
Jatkossa olisi hyvä tutkia, mitkä asiat edistävät henkilökunnan positiivisia kokemuksia ja mitkä asiat ehkäisevät henkilökunnan negatiivisia kokemuksia. Olisi myös hyvä tutkia muita henkilöstöryhmiä, jotka sairaaloissa tai hoitolaitoksissa tulevat systamaattista kirjaamista käyttämään. Lisäksi suomalaisen hoitotyön luokitukset kaipaavat edelleen muokkausta.