Vaihtoehtoisia hyllytysratkaisuja Suomen yleisissä kirjastoissa

Abstract

Tämän opinnäytteen tavoite on selvittää Suomen yleisten kirjastojen tapoja järjestää kirjallisuutta virallisista luokitusjärjestelmistä poiketen. (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä YKL ja Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä HKLJ). Työn toimeksiantajaksi ryhtyi Raahen kaupunginkirjasto, jonka vaihtoehtoiset hyllyjärjestykset innoittivat aiheen valintaan.

Tutkittavaksi aineistoksi valittiin kauno- ja tietokirjallisuus aikuisten ja nuorten osastoilla. Lasten kokoelmat enimmäkseen sivuutettiin, joitakin mainintoja lukuun ottamatta. Lasten aineistojen lukuisat ryhmittelytavat vaatisivat täysin oman tutkimuksensa.

Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa huomioidaan kirjaston henkilökunnan näkemykset muutosten tarpeista ja toimivuudesta. Aineisto kerättiin kyselyn avulla kirjastotyöntekijöiltä eri puolelta Suomea. Pitkällisen keräysvaiheen jälkeen vastauksia saatiin 17, mikä oli hieman odotettua vähemmän. Vastausten sisältö katsottiin kuitenkin riittäväksi tämän työn tekemiseen. Monet vastaukset vaativat tarkentavia kysymyksiä. Lukuisia edeltäneitä tutkimuksia ja artikkeleita aiheesta käytettiin myös hyväksi.

Kaunokirjallisuuden genrehyllyt olivat yleisin keino, jolla asiakkaiden aineiston selailua helpotettiin. Nuorten ja nuorten aikuisten kokoelmissa käytettiin fiktiivisen aineiston lisäluokkien ulkopuolisia genrejä, kuten pararomantiikka. Useissa kirjastoissa lasten ja nuorten tietokirjallisuuden kohdalla oli luokkia yhdistelty aihepiireittäin. Aikuisten tietokirjakokoelmissa oli vähemmän muutoksia. Vastaan tuli myös suuria hankkeita, joilla kokoelma oli uudistettu perusteellisesti.

Vaihtoehtoiset hyllytysratkaisut laajalti paransivat kirjastossa asiointia, vaikka uudet järjestelyt vaativatkin totuttelua, ja enemmän työtä kirjastohenkilökunnalta. Aiheesta on hyvin vähän laajempia ajantasaisia tutkimuksia – etenkään aikuisten tietokirjallisuuden järjestyksiä ei ole tarkasteltu juuri lainkaan.

This thesis aims to chart some of the ways that Finnish public libraries rearrange their shelves differing from the official classification systems (Finnish Public Libraries Classification PLC and Helsinki City Library Classification HCLCS). The alternative shelf arrangements in the client organisation, the public library of Raahe, were the inspiration for this thesis.

The fiction and nonfiction collections targeted at adults and the young were chosen as the focal point of the study. Children’s collections were omitted because they were thought to be a vast enough topic for a study of its own. They were still mentioned when seen as pertinent information.

This is a qualitative study that considers the views of the library staff to find out how necessary and well implemented these rearrangements are considered to be. A survey sent out to libraries all around Finland gathered 17 answers. This was slightly below the expected number of replies, but the obtained information was sufficient to complete the thesis. Several answers required additional queries. Numerous previous studies and articles on the topic were also reviewed for information.

Shelving fiction by genre was the most prominent way of facilitating the customer browsing experience. The young adults’ and the young people’s collections utilised genre definitions outside of the agreed upon form tags for fiction, such as pararomance. The nonfiction collections aimed at younger audiences were occasionally shelved by subject matter and theme. Adult nonfiction was largely untouched with some exceptions. There were also projects that required thorough rearrangements of entire collections.

The alternative arrangement methods largely promoted a better library experience, although they required adjustment periods and extra effort from the library staff. There are only few current large-scale studies about the subject studies on this topic and hardly any on adult nonfiction collections.