Vaihtoehtoisia hyllytysratkaisuja Suomen yleisissä kirjastoissa
Pohto, Katariina; Ervasti, Aleksi (2017)
Pohto, Katariina
Ervasti, Aleksi
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412243
Tiivistelmä
Tämän opinnäytteen tavoite on selvittää Suomen yleisten kirjastojen tapoja järjestää kirjallisuutta virallisista luokitusjärjestelmistä poiketen. (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä YKL ja Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä HKLJ). Työn toimeksiantajaksi ryhtyi Raahen kaupunginkirjasto, jonka vaihtoehtoiset hyllyjärjestykset innoittivat aiheen valintaan.
Tutkittavaksi aineistoksi valittiin kauno- ja tietokirjallisuus aikuisten ja nuorten osastoilla. Lasten kokoelmat enimmäkseen sivuutettiin, joitakin mainintoja lukuun ottamatta. Lasten aineistojen lukuisat ryhmittelytavat vaatisivat täysin oman tutkimuksensa.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa huomioidaan kirjaston henkilökunnan näkemykset muutosten tarpeista ja toimivuudesta. Aineisto kerättiin kyselyn avulla kirjastotyöntekijöiltä eri puolelta Suomea. Pitkällisen keräysvaiheen jälkeen vastauksia saatiin 17, mikä oli hieman odotettua vähemmän. Vastausten sisältö katsottiin kuitenkin riittäväksi tämän työn tekemiseen. Monet vastaukset vaativat tarkentavia kysymyksiä. Lukuisia edeltäneitä tutkimuksia ja artikkeleita aiheesta käytettiin myös hyväksi.
Kaunokirjallisuuden genrehyllyt olivat yleisin keino, jolla asiakkaiden aineiston selailua helpotettiin. Nuorten ja nuorten aikuisten kokoelmissa käytettiin fiktiivisen aineiston lisäluokkien ulkopuolisia genrejä, kuten pararomantiikka. Useissa kirjastoissa lasten ja nuorten tietokirjallisuuden kohdalla oli luokkia yhdistelty aihepiireittäin. Aikuisten tietokirjakokoelmissa oli vähemmän muutoksia. Vastaan tuli myös suuria hankkeita, joilla kokoelma oli uudistettu perusteellisesti.
Vaihtoehtoiset hyllytysratkaisut laajalti paransivat kirjastossa asiointia, vaikka uudet järjestelyt vaativatkin totuttelua, ja enemmän työtä kirjastohenkilökunnalta. Aiheesta on hyvin vähän laajempia ajantasaisia tutkimuksia – etenkään aikuisten tietokirjallisuuden järjestyksiä ei ole tarkasteltu juuri lainkaan.
Tutkittavaksi aineistoksi valittiin kauno- ja tietokirjallisuus aikuisten ja nuorten osastoilla. Lasten kokoelmat enimmäkseen sivuutettiin, joitakin mainintoja lukuun ottamatta. Lasten aineistojen lukuisat ryhmittelytavat vaatisivat täysin oman tutkimuksensa.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa huomioidaan kirjaston henkilökunnan näkemykset muutosten tarpeista ja toimivuudesta. Aineisto kerättiin kyselyn avulla kirjastotyöntekijöiltä eri puolelta Suomea. Pitkällisen keräysvaiheen jälkeen vastauksia saatiin 17, mikä oli hieman odotettua vähemmän. Vastausten sisältö katsottiin kuitenkin riittäväksi tämän työn tekemiseen. Monet vastaukset vaativat tarkentavia kysymyksiä. Lukuisia edeltäneitä tutkimuksia ja artikkeleita aiheesta käytettiin myös hyväksi.
Kaunokirjallisuuden genrehyllyt olivat yleisin keino, jolla asiakkaiden aineiston selailua helpotettiin. Nuorten ja nuorten aikuisten kokoelmissa käytettiin fiktiivisen aineiston lisäluokkien ulkopuolisia genrejä, kuten pararomantiikka. Useissa kirjastoissa lasten ja nuorten tietokirjallisuuden kohdalla oli luokkia yhdistelty aihepiireittäin. Aikuisten tietokirjakokoelmissa oli vähemmän muutoksia. Vastaan tuli myös suuria hankkeita, joilla kokoelma oli uudistettu perusteellisesti.
Vaihtoehtoiset hyllytysratkaisut laajalti paransivat kirjastossa asiointia, vaikka uudet järjestelyt vaativatkin totuttelua, ja enemmän työtä kirjastohenkilökunnalta. Aiheesta on hyvin vähän laajempia ajantasaisia tutkimuksia – etenkään aikuisten tietokirjallisuuden järjestyksiä ei ole tarkasteltu juuri lainkaan.