SUOMEN SIEMENPERUNAKESKUKSEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN
Jaukkuri, Mika (2017)
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512372
Tiivistelmä
Työssä selvitettiin Suomen siemenperunakeskuksen kiinteistöjen energiankulutus, laskettiin sen jakautuminen eri tekijöihin ja etsittiin keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi selvitettiin toimipisteiden lämmitystehontarpeet lähtöarvoiksi toista opinnäytetyötä varten.
Lämmitystehontarve selvitettiin molemmissa toimipisteissä mittausjaksolla, jonka aikana seurattiin öljynkulutusta sekä sisä- ja ulkolämpötilaa. Mittaustulosten perusteella saatiin laskettua toimipisteille konduktanssi ja lämmitystehontarve.
Energiankulutuksen jakautuminen toimipisteissä eri rakennusten kesken ja eri osiin laskettiin käyttäen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 kuukausitason laskentamenetelmää. Lähtötietoina laskennalle käytettiin suunnitteluasiakirjoja, käyttöhenkilökunnan haastatteluja, havaintoja sekä energiankulutustietoja ja mittaustuloksia.
Laskentatuloksista selvisi, että suurimmat säästöpotentiaalit löytyvät ilmanvaihdon lämmitysenergian kulutuksesta. Poistoilmasta ei oteta tällä hetkellä lämpöä talteen ja sen asian korjaaminen nousi energiatehokkuuden parantamisen kannalta tärkeimmäksi yksittäiseksi osa-alueeksi. Osassa rakennuksia merkittäviin energiansäästöihin päästään ilmanvaihdon käyntiaikojen muutoksella ja käytönajan ulkopuolisen ilmavirran pudottamisella osateholle.
Vaihtoehtoina lämmöntalteenoton toteutukselle tutkittiin nestekiertoisen lämmöntalteenoton rakentamista nykyisen tulo- ja poistoilmakoneen välille sekä nykyisten ilmanvaihtokoneiden uusimista ilmanvaihtokoneilla, joissa on lämmöntalteenotto.
Lämmitystehontarve selvitettiin molemmissa toimipisteissä mittausjaksolla, jonka aikana seurattiin öljynkulutusta sekä sisä- ja ulkolämpötilaa. Mittaustulosten perusteella saatiin laskettua toimipisteille konduktanssi ja lämmitystehontarve.
Energiankulutuksen jakautuminen toimipisteissä eri rakennusten kesken ja eri osiin laskettiin käyttäen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 kuukausitason laskentamenetelmää. Lähtötietoina laskennalle käytettiin suunnitteluasiakirjoja, käyttöhenkilökunnan haastatteluja, havaintoja sekä energiankulutustietoja ja mittaustuloksia.
Laskentatuloksista selvisi, että suurimmat säästöpotentiaalit löytyvät ilmanvaihdon lämmitysenergian kulutuksesta. Poistoilmasta ei oteta tällä hetkellä lämpöä talteen ja sen asian korjaaminen nousi energiatehokkuuden parantamisen kannalta tärkeimmäksi yksittäiseksi osa-alueeksi. Osassa rakennuksia merkittäviin energiansäästöihin päästään ilmanvaihdon käyntiaikojen muutoksella ja käytönajan ulkopuolisen ilmavirran pudottamisella osateholle.
Vaihtoehtoina lämmöntalteenoton toteutukselle tutkittiin nestekiertoisen lämmöntalteenoton rakentamista nykyisen tulo- ja poistoilmakoneen välille sekä nykyisten ilmanvaihtokoneiden uusimista ilmanvaihtokoneilla, joissa on lämmöntalteenotto.