Väri elokuvakerronnan työkaluna
Karasjoki, Ville (2017)
Karasjoki, Ville
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212100
Tiivistelmä
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö käsittelee väriä elokuvaajan työkaluna. Sen teososan elokuvan Mullasta nouse tästä (18’, 2017, .mp4) on ohjannut Juulia Kalavainen, kuvannut Ville Karasjoki ja äänisuunnitellut Jonne Lydén. Lyhytelokuva on luonnonvoimia ja mystisyyttä yhdistelevä kasvutarina.
Kirjallinen osa pohjustaa väriteoriaa lyhyesti käsittelemällä värielokuvan historiaa. Värielokuvat ohittivat mustavalkoiset elokuvat niiden yltäessä teknillisesti, esteettisesti ja taloudellisesti samoihin tuloksiin värielokuvien kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosa syventää alkuun lukijan ymmärrystä värin fysikaalisesta luonteesta. Värin näkeminen on aina katsojalle uniikki ja samanaikaisesti fysikaalinen ja psyykkinen kokemus. Väriteoriaan liittyvät termit, kuten sävy, vaaleus ja kylläisyys, valjastetaan elokuvaajan sanavarastoon.
Lukijalle tärkeintä värin luovan käyttämisen kannalta on ymmärtää niiden symboliset merkitykset ja oletetut tulkinnat. Yleisimmät elokuvien värimallit esitellään havainnollistavien väriympyröiden avulla. Värinkäyttöön elokuvan kerronnallisena työkaluna perehdytään tutkimalla kolmea eri elokuvaa. Elokuvat valittiin niiden erilaisten ja vahvojen väripalettien vuoksi.
Värin muodostumisen, sen tulkintatapojen ja erilaisten käyttötapojen hahmottaminen auttavat lukijaa jäsentämään väristä elokuvakerronnan työkalun. Kirjallisesta osasta opittuja tietoja pystyy hyödyntämään sekä pienemmissä että suuremmissa tuotannoissa.
Teososan värimaailman suunnittelu tehtiin Roger Deakinsin intuitioajatuksen pohjalta. Opinnäytetyössä todetaan, että värien kanssa työskennellessä on hyvä luottaa tunteeseen ja intuitioon. Värien kanssa oikealta tuntuvat valinnat ovat yleensä toimivimmat.
Kirjallinen osa pohjustaa väriteoriaa lyhyesti käsittelemällä värielokuvan historiaa. Värielokuvat ohittivat mustavalkoiset elokuvat niiden yltäessä teknillisesti, esteettisesti ja taloudellisesti samoihin tuloksiin värielokuvien kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosa syventää alkuun lukijan ymmärrystä värin fysikaalisesta luonteesta. Värin näkeminen on aina katsojalle uniikki ja samanaikaisesti fysikaalinen ja psyykkinen kokemus. Väriteoriaan liittyvät termit, kuten sävy, vaaleus ja kylläisyys, valjastetaan elokuvaajan sanavarastoon.
Lukijalle tärkeintä värin luovan käyttämisen kannalta on ymmärtää niiden symboliset merkitykset ja oletetut tulkinnat. Yleisimmät elokuvien värimallit esitellään havainnollistavien väriympyröiden avulla. Värinkäyttöön elokuvan kerronnallisena työkaluna perehdytään tutkimalla kolmea eri elokuvaa. Elokuvat valittiin niiden erilaisten ja vahvojen väripalettien vuoksi.
Värin muodostumisen, sen tulkintatapojen ja erilaisten käyttötapojen hahmottaminen auttavat lukijaa jäsentämään väristä elokuvakerronnan työkalun. Kirjallisesta osasta opittuja tietoja pystyy hyödyntämään sekä pienemmissä että suuremmissa tuotannoissa.
Teososan värimaailman suunnittelu tehtiin Roger Deakinsin intuitioajatuksen pohjalta. Opinnäytetyössä todetaan, että värien kanssa työskennellessä on hyvä luottaa tunteeseen ja intuitioon. Värien kanssa oikealta tuntuvat valinnat ovat yleensä toimivimmat.