HPV-rokoteikäisten tyttöjen tiedot, mielipiteet ja ajatukset HPV-rokotetta kohtaan
Pasanen, Saara; Koponen, Riina (2017)
Pasanen, Saara
Koponen, Riina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612666
Tiivistelmä
HPV-rokote (Human Papilloma Virus) on ollut osa Suomen kansallista rokotusohjelmaa vuodesta 2013 lähtien. Suomessa käytössä olevalla HPV-rokotteella suojataan korkean riskin papilloomavirustyyppejä 16 ja 18 vastaan, jotka aiheuttavat yli 70% kohdunkaulan syövistä. HPV-rokote tehoaa parhaiten, kun se annetaan ennen sukupuolielämän aloittamista. Suomessa HPV-rokotteen saavat ilmaiseksi 11–12-vuotiaat tytöt. Muille HPV-rokote on maksullinen. WHO:n vuonna 2013 julkaiseman raportin mukaan HPV-rokotetta on annettu maailmalla yli 175 miljoonaa annosta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata HPV-rokoteikäisten tyttöjen tietoja, mielipiteitä ja ajatuksia HPV-rokotteesta. Lisäksi selvitimme syitä siihen, miksi tytöt olivat ottaneet tai jättäneet ottamatta kyseisen rokotteen. Tavoitteena oli tuottaa sellaista tutkittua tietoa Väestöliiton käyttöön, jota se voi hyödyntää esimerkiksi verkkopankkiteksteihin. Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2016 kvantitatiivisena Webropol-kyselynä kuopiolaisessa alakoulussa 5.-6.-luokkalaisille tytöille (N=93). Vastausprosentti oli 92 %.
Tulosten mukaan tyttöjen tiedoissa oli vaihtelua HPV-rokotteen tehoon ja arkitietoon liittyen. Tyttöjen tiedot rokotteen haittavaikutuksista jakaantuivat tasaisemmin. Suurin osa tytöistä (83 %) tiesi HPV-rokotteen suojaavan kohdunkaulan syöpää vastaan, mutta vain neljäsosa (24 %) tiesi papilloomaviruksen yhteyden kohdunkaulan syöpään. Kuudesluokkalaisten tyttöjen tiedot HPV-rokotteesta olivat viidesluokkalaisia paremmat, sillä viidesluokkalaiset eivät olleet saaneet vielä rokotetta. Molempia luokka-asteita tarkastellen tärkeimmät tiedonlähteet olivat terveydenhoitaja, opettaja ja äiti. Tyttöjen suhtautuminen HPV-rokotetta kohtaan oli pääosin myönteistä ja 56 % heistä piti HPV-rokotteen ottamista tärkeänä. Kuudesluokkalaisista 72 % oli ottanut HPV-rokotteen. Ystävä ei vaikuttanut rokotuspäätökseen. Sen sijaan tulokset osoittivat, että monet tytöt (22 %) pelkäsivät pistämistä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tässä tutkimuksessa mukana olleiden tyttöjen tiedoissa HPV-rokotteesta ja sen vaikutuksista olisi vielä parannettavaa. Koska 52 % tytöistä kaipasi enemmän luotettavaa tietoa, asettaa tämä haasteen kouluterveydenhuollolle ja sen käyttämille ohjausmenetelmille. Äidit ovat merkittäviä tietotähteitä ja asenteiden muokkaajia tyttöjen HPV-rokotepäätöksessä, joten myös heidän ohjaamisensa ajantasaisen tiedon saamisessa on tärkeää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata HPV-rokoteikäisten tyttöjen tietoja, mielipiteitä ja ajatuksia HPV-rokotteesta. Lisäksi selvitimme syitä siihen, miksi tytöt olivat ottaneet tai jättäneet ottamatta kyseisen rokotteen. Tavoitteena oli tuottaa sellaista tutkittua tietoa Väestöliiton käyttöön, jota se voi hyödyntää esimerkiksi verkkopankkiteksteihin. Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2016 kvantitatiivisena Webropol-kyselynä kuopiolaisessa alakoulussa 5.-6.-luokkalaisille tytöille (N=93). Vastausprosentti oli 92 %.
Tulosten mukaan tyttöjen tiedoissa oli vaihtelua HPV-rokotteen tehoon ja arkitietoon liittyen. Tyttöjen tiedot rokotteen haittavaikutuksista jakaantuivat tasaisemmin. Suurin osa tytöistä (83 %) tiesi HPV-rokotteen suojaavan kohdunkaulan syöpää vastaan, mutta vain neljäsosa (24 %) tiesi papilloomaviruksen yhteyden kohdunkaulan syöpään. Kuudesluokkalaisten tyttöjen tiedot HPV-rokotteesta olivat viidesluokkalaisia paremmat, sillä viidesluokkalaiset eivät olleet saaneet vielä rokotetta. Molempia luokka-asteita tarkastellen tärkeimmät tiedonlähteet olivat terveydenhoitaja, opettaja ja äiti. Tyttöjen suhtautuminen HPV-rokotetta kohtaan oli pääosin myönteistä ja 56 % heistä piti HPV-rokotteen ottamista tärkeänä. Kuudesluokkalaisista 72 % oli ottanut HPV-rokotteen. Ystävä ei vaikuttanut rokotuspäätökseen. Sen sijaan tulokset osoittivat, että monet tytöt (22 %) pelkäsivät pistämistä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tässä tutkimuksessa mukana olleiden tyttöjen tiedoissa HPV-rokotteesta ja sen vaikutuksista olisi vielä parannettavaa. Koska 52 % tytöistä kaipasi enemmän luotettavaa tietoa, asettaa tämä haasteen kouluterveydenhuollolle ja sen käyttämille ohjausmenetelmille. Äidit ovat merkittäviä tietotähteitä ja asenteiden muokkaajia tyttöjen HPV-rokotepäätöksessä, joten myös heidän ohjaamisensa ajantasaisen tiedon saamisessa on tärkeää.