Perheverkoston kehittäminen : työvälineitä verkostotoimintaan (Paloheinä – Torpparinmäki – Pakila)
Hiltunen, Satu (2017)
Hiltunen, Satu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412268
Tiivistelmä
Lähtökohta työlle syntyi tekijän oman perheverkostotyöskentelyn kautta, josta heräsi ajatus toimivampien työvälineiden kehittämisestä alueelliseen, moniammatilliseen perheverkostotoimintaan. Vaikka työ ja siihen liittyvät haastattelut fokusoituvat tietyille alueille Helsingissä, tarkoituksena oli tuottaa myös yleisesti toimivia rakenteita perheverkostotoiminnalle.
Opinnäytetyö on laadullinen ja tietoa tutkittavasta aiheesta kerättiin bikva-mallin avulla lomakekyselyillä ja haastatteluilla kolmessa eri vaiheessa: asiakaspinnassa, työntekijä- sekä esimiestasoilla. Jokaisen haastatteluvaiheen jälkeen aineisto purettiin ja koottiin vietäväksi seuraavalle tasolle. Asiakasperheiltä kerättiin tietoa verkostosta ja kehittämismahdollisuuksista sekä näkemyksistä asiakasosallisuudesta. Työntekijöiden haastattelut suoritettiin pienryhmissä ja viimeisessä vaiheessa tietoa ja kehittämisideoita vietiin perheverkoston esimiehille, jotka koordinoivat ja kehittävät alueellisia perheverkostoja.
Tuloksista nousi esiin alueellisen verkoston toiminnasta se, että toimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä. Työntekijät nostivat kehittämisideoiksi vielä aiempaa toimivamman tiedonkulun toimijoiden välillä, yhteisten tavoitteiden selkeämmän asettelun, kokouskäytäntöjen tarkentamisen sekä palveluohjauksen merkityksen. Perehdytyskäytännöt verkoston toimintaan sen sijaan jakoivat mielipiteitä sen mukaan, mitä ammattikuntaa työntekijät edustivat. Vastoin ennakko-oletuksia, nousi eniten kaikissa ryhmissä esiin asiakasosallisuus ja sen kehittämisen mahdollisuudet. Asiakkaat itse olivat kiinnostuneita saamaan tietoa alueen perheverkostosta ja mahdollisuuksien mukaan myös olemaan mukana kehittämistyössä. Työntekijät ja esimiehet näkivät asiakasosallisuuden tärkeässä roolissa erityisesti tiedotuksen ja tiedottamisen näkökulmista. Näin ollen verkostoissa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää aiempaa enemmän kokemusasiantuntijuutta ja asiakasosallisuutta osana verkostotyön kehittämistä.
Opinnäytetyö on laadullinen ja tietoa tutkittavasta aiheesta kerättiin bikva-mallin avulla lomakekyselyillä ja haastatteluilla kolmessa eri vaiheessa: asiakaspinnassa, työntekijä- sekä esimiestasoilla. Jokaisen haastatteluvaiheen jälkeen aineisto purettiin ja koottiin vietäväksi seuraavalle tasolle. Asiakasperheiltä kerättiin tietoa verkostosta ja kehittämismahdollisuuksista sekä näkemyksistä asiakasosallisuudesta. Työntekijöiden haastattelut suoritettiin pienryhmissä ja viimeisessä vaiheessa tietoa ja kehittämisideoita vietiin perheverkoston esimiehille, jotka koordinoivat ja kehittävät alueellisia perheverkostoja.
Tuloksista nousi esiin alueellisen verkoston toiminnasta se, että toimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä. Työntekijät nostivat kehittämisideoiksi vielä aiempaa toimivamman tiedonkulun toimijoiden välillä, yhteisten tavoitteiden selkeämmän asettelun, kokouskäytäntöjen tarkentamisen sekä palveluohjauksen merkityksen. Perehdytyskäytännöt verkoston toimintaan sen sijaan jakoivat mielipiteitä sen mukaan, mitä ammattikuntaa työntekijät edustivat. Vastoin ennakko-oletuksia, nousi eniten kaikissa ryhmissä esiin asiakasosallisuus ja sen kehittämisen mahdollisuudet. Asiakkaat itse olivat kiinnostuneita saamaan tietoa alueen perheverkostosta ja mahdollisuuksien mukaan myös olemaan mukana kehittämistyössä. Työntekijät ja esimiehet näkivät asiakasosallisuuden tärkeässä roolissa erityisesti tiedotuksen ja tiedottamisen näkökulmista. Näin ollen verkostoissa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää aiempaa enemmän kokemusasiantuntijuutta ja asiakasosallisuutta osana verkostotyön kehittämistä.