Perheverkoston kehittäminen : työvälineitä verkostotoimintaan (Paloheinä – Torpparinmäki – Pakila)

Abstract

Lähtökohta työlle syntyi tekijän oman perheverkostotyöskentelyn kautta, josta heräsi ajatus toimivampien työvälineiden kehittämisestä alueelliseen, moniammatilliseen perheverkostotoimintaan. Vaikka työ ja siihen liittyvät haastattelut fokusoituvat tietyille alueille Helsingissä, tarkoituksena oli tuottaa myös yleisesti toimivia rakenteita perheverkostotoiminnalle.

Opinnäytetyö on laadullinen ja tietoa tutkittavasta aiheesta kerättiin bikva-mallin avulla lomakekyselyillä ja haastatteluilla kolmessa eri vaiheessa: asiakaspinnassa, työntekijä- sekä esimiestasoilla. Jokaisen haastatteluvaiheen jälkeen aineisto purettiin ja koottiin vietäväksi seuraavalle tasolle. Asiakasperheiltä kerättiin tietoa verkostosta ja kehittämismahdollisuuksista sekä näkemyksistä asiakasosallisuudesta. Työntekijöiden haastattelut suoritettiin pienryhmissä ja viimeisessä vaiheessa tietoa ja kehittämisideoita vietiin perheverkoston esimiehille, jotka koordinoivat ja kehittävät alueellisia perheverkostoja.

Tuloksista nousi esiin alueellisen verkoston toiminnasta se, että toimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä. Työntekijät nostivat kehittämisideoiksi vielä aiempaa toimivamman tiedonkulun toimijoiden välillä, yhteisten tavoitteiden selkeämmän asettelun, kokouskäytäntöjen tarkentamisen sekä palveluohjauksen merkityksen. Perehdytyskäytännöt verkoston toimintaan sen sijaan jakoivat mielipiteitä sen mukaan, mitä ammattikuntaa työntekijät edustivat. Vastoin ennakko-oletuksia, nousi eniten kaikissa ryhmissä esiin asiakasosallisuus ja sen kehittämisen mahdollisuudet. Asiakkaat itse olivat kiinnostuneita saamaan tietoa alueen perheverkostosta ja mahdollisuuksien mukaan myös olemaan mukana kehittämistyössä. Työntekijät ja esimiehet näkivät asiakasosallisuuden tärkeässä roolissa erityisesti tiedotuksen ja tiedottamisen näkökulmista. Näin ollen verkostoissa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää aiempaa enemmän kokemusasiantuntijuutta ja asiakasosallisuutta osana verkostotyön kehittämistä.

The purpose of this study was to develop tools to improve multi-professional co-operation in regional family network. Although the study was implemented in a certain area in Helsinki, Finland, its purpose was to develop tools to family networks in general and thus improve their function.

This study is qualitative and was conducted with a so called BIKVA method, according to which the survey was carried out with interviews in three steps with the different groups: customers, professionals and management. After every stage, the information was analyzed and taken to the next level to be utilized. The customer families were surveyed with questionnaire first to get the perspective of what they knew about these networks and how they would improve and be part of them. Then the information was taken to the professionals, who were interviewed in small groups and finally the information and ideas were taken to the executive level, who develop and coordinate regional networks.

The results indicated that people were quite content with the function of these family networks. The professionals brought forth the importance of functional procession of information between actors, the clarification of the collective aim, meeting customs and the meaning of service guidance. There were differing opinions about the introduction methods to the network operation. Contrary to expectations, the most important factor proved to be customer involvement and its possibilities in all groups. The customers themselves were interested in getting the information about the network but also to be somewhat involved in the development work. The professionals and foremen saw the importance of the customer involvement in the perspective of informing the clients. This would also support a better usage of client involvement and expertise by experience in the future development work.