FMEA:n KÄYTTÄMINEN LOHKOKONEISTUKSESSA
Lehtonen, Mikael (2017)
Lehtonen, Mikael
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712719
Tiivistelmä
Vuosina 2014-2015 Wärtsilässä määriteltiin kahdeksalle kriittisimmälle komponentille laatu- ja tarkastusvaatimukset uusiksi. Näistä komponenteista neljää valmistetaan Wärtsilän Delivery Centre Vaasassa (DCV), jotka ovat moottorilohko, kiertokanki, runkolaakerin satula ja sylinterikansi. Kriittisten komponenttien vaatimuksien määrittelyn jälkeen omassa tuotannossa valmistettaville kriittisille komponenteille päätettiin suorittaa Part Quality Assurance Plan-projektit (PQAP). Nämä projektit aloitettiin vuoden 2016 lopulla. Tässä opinnäytetyössä tehtiin W31-moottorilohkon valmistusprosesseista Failure Mode and Effects Analysis-projekti (FMEA), joka on yksi PQAP:n 14 työvaiheesta. DCV:llä on tehty FMEA-taulukko aikaisemmin sylinterikannesta, mutta taulukkoa ei ole käytetty enää tekemisen jälkeen. Tässä työssä olikin tarkoituksena saada FMEA:sta elävä työkalu, jota käytetään päivittäisessä työssä.
Työn teoreettisessa osuudessa käsitellään ensiksi laadunhallintaa ja laatujohtamista sekä käydään läpi kaksi yleisintä laatujärjestelmää. Seuraavassa osiossa tarkastellaan syvällisemmin PQAP:ta ja pureudutaan erityisesti PQAP:n FMEA-vaiheeseen. Tämän jälkeen kerrotaan FMEA-ohjelmistosta, jonka käytettävyyttä verstasolosuhteissa tässä opinnäytetyössä selvitetään. Työtä lähdettiin toteuttamaan siten, että valittiin ensin työryhmä, joka koostui eri uratasolla olevista henkilöistä. Työryhmän kesken pidettiin kokouksia, joissa FMEA-taulukkoa täytettiin.
Wärtsilän alkuperäisessä FMEA-taulukossa oli verstasolosuhteisiin sopimaton sarake. Taulukkoa muokattiinkin paremmin verstasolosuhteisiin sopivaksi. Sen täyttöä oli mietittävä uudestaan, sillä mukana oli työntekijöitä, jotka tekivät 5-vuorotyötä. Taulukkoa täytettiin siten, että jokainen työntekijä pääsi olemaan taulukon jokaisen sarakkeen täytössä mukana. Projektin myötä prosessiin saatiin jo nyt tehtyä monia parannuksia ja niitä on myös suunniteltu tehtäväksi tulevaisuudessakin.
Työn teoreettisessa osuudessa käsitellään ensiksi laadunhallintaa ja laatujohtamista sekä käydään läpi kaksi yleisintä laatujärjestelmää. Seuraavassa osiossa tarkastellaan syvällisemmin PQAP:ta ja pureudutaan erityisesti PQAP:n FMEA-vaiheeseen. Tämän jälkeen kerrotaan FMEA-ohjelmistosta, jonka käytettävyyttä verstasolosuhteissa tässä opinnäytetyössä selvitetään. Työtä lähdettiin toteuttamaan siten, että valittiin ensin työryhmä, joka koostui eri uratasolla olevista henkilöistä. Työryhmän kesken pidettiin kokouksia, joissa FMEA-taulukkoa täytettiin.
Wärtsilän alkuperäisessä FMEA-taulukossa oli verstasolosuhteisiin sopimaton sarake. Taulukkoa muokattiinkin paremmin verstasolosuhteisiin sopivaksi. Sen täyttöä oli mietittävä uudestaan, sillä mukana oli työntekijöitä, jotka tekivät 5-vuorotyötä. Taulukkoa täytettiin siten, että jokainen työntekijä pääsi olemaan taulukon jokaisen sarakkeen täytössä mukana. Projektin myötä prosessiin saatiin jo nyt tehtyä monia parannuksia ja niitä on myös suunniteltu tehtäväksi tulevaisuudessakin.