LÄHIMMÄISENI SAIRASTAA MUISTISAIRAUTTA : Opas muistisairaan omaiselle

Abstract

Elämme nykyään vanhemmiksi kuin koskaan. Ikääntymisen myötä muistioireet lisääntyvät, vaikka ikä ei varsinaisesti ole muistisairauden syy. Suomessa muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 13 000 henkilöä. Vuoteen 2020 mennessä arviolta noin 130 000 henkilöä sairastaa muistisairautta. Yleisintä niistä, Alzheimerin tautia, sairastaa noin 70 % kaikista muistisairaista. Suurin osa muistisairautta sairastavista joutuu hakeutumaan laitoshoitoon aiemmin kuin muut ikääntyneet, koska muistin heikkenemisen lisäksi heikentyy myös aivojen alueet, joissa käsitellään esimerkiksi näönvarasta hahmottamisesta, toiminnanohjausta ja kielellisiä toimintoja. Muistisairaan arjessa selviytymisen vaikeutuminen kuormittaa suuresti myös muistisairaan omaista. Muistisairaan omaisen kokeman kroonisen stressin yhteys fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan, uupumiseen, koettuun taakkaan, masennukseen ja heikentyneeseen elämänlaatuun on todettu jouduttavan muistisairaan laitoshoitoon siirtymistä. Vaikka muistisairaan siirtyminen laitoshoitoon voi helpottaa omaisen taakkaa ja uupumuksen oireita, se ei automaattisesti poista mieltä painavia tunteita sairautta kohtaan. Annettu tuki ja neuvonta auttavat omaista käsittelemään tämän elämänvaiheen mukanaan tuomia muutoksia ja tuntemuksia kuten syyllisyyttä, katkeruutta, ahdistusta ja masentuneisuutta. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas muistisairaudesta kärsivän omaisen tueksi ja auttaa ymmärtämään muistisairaan oireiden vaikutuksia omaiseen.

Nowadays people live to be older than ever before. Due to this dementia increases, although age alone is not a reason for dementia. Every year in Finland about 13 000 persons are diagnosed with dementia. By the year 2020 the number will increase to approximately 130 000 persons. About 70 % of persons diagnosed with memory disorders have Alzheimer´s disease. Most of the people with dementia are institutionalized earlier than aged people usually are. As the memory function deteriorates, the brain´s capacity to process declines and it affects e.g. the visualization, the capacity to control one´s behaviour and linguistic abilities. The symptoms of dementia and coping in everyday life are significant sources of caregiver´s burden which in turn are major determinants of institutionalization for dementia sufferers. Chronic stress exposure in caregivers of patients with dementia is also associated with physical and mental health decline, exhaustion, burden, depression, and poor quality of life. These are also reasons for early institutionalization for persons diagnosed with dementia. Although relieved of primary responsibility for assisting their relative, caregivers often feel stress after the institutionalization of their loved one. The support and information given to the caregiver will often help to cope with the changes in life which can cause feelings of guilt, resentment, anxiety and depression. The purpose of this bachelor´s thesis was to make a guide to the relatives of a person with memory disorder. The purpose of the guide was to help caregivers to understand the symptoms of dementia and to realize that the symptoms also have a big influence on the caregiver´s life.