Lypsykarjatilan työtehokkuuden parantaminen : Lean-toimintastrategia apuna työajan hallinnassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tekemiseen innoitti Minna Tiitisen opinnäytetyö ”Työnkäytöltään tehokas ja toimiva lypsykarjatila – Työntutkimus kahdella suomalaisella lypsykarjatilalla”. Toimeksiantajana työssä oli yläsavolainen lypsykarjatila, jossa tutkimus suoritettiin case-tutkimuksena. Opinnäytetyössä selvittää case-tilan työmäärä sekä tutkittiin, voidaanko työtehokkuutta parantaa lean-toimintastrategian avulla. Työajan selvittämisessä tiedonkeruumenetelminä käytettiin videokuvausta sekä haastatteluja. Työajan selvitys rajautui lypsykarjatilan päivittäisiin, sekä oleellisimpiin viikoittain ja kuukausittain suoritettaviin töihin. Case-tilan yrittäjien haastattelussa selvitettiin työnteon ongelmakohtia sekä asioita joihin haluttiin parannusta. Tilalle kehitystoimeksi valittiin lean-toimintastrategia. Kehitystoimien jälkeen työhön kuluvaa ei mitattu tässä tutkimuksessa. Työtehokkuuden kasvu ja kehitykset siinä pohjautuivat tilan yrittäjien arvioihin ja kokemuksiin. Raportissa kerrotaan, mistä työvaiheista tilan työt koostuvat ja kerrotaan, mitä lean tarkoittaa.

Työntehokkuutta mitattiin vertaamalla työaikaa vuosittain tuotettavaan maitomäärää sekä eläintä kohden. Työaikaa tilalla kului päivittäin keskimäärin 9 tuntia 20 minuuttia. Suhteutettuna vuosittaiseen tuotettavaan maitomäärän, työtuntia kohden tuotettiin 343 litraa maitoa ja eläintä kohden työtä kului 29 tuntia. Tulokset olivat hyvät verratessa niitä suomalaisiin keskimääräisiin tuloksiin. Lukemat olivat hyvät vertaillessa niitä ulkomaalaisiin vastaaviin tuloksiin. Työtehokkuuden kehittämisessä käytettiin leanin mukaisia keinoja ja työkaluja, valkotaulua, viikkopalavereita ja SOP-työohjeita.

Tilalla työtehokkuudessa lean-toimintastrategian avulla koettiin saavutetun parannusta. Leanin työkaluilla sekä sen kehitykset johtamiseen, organisointiin ja suunnitteluun tilan työaika tehostui, mikä näkyi myös lisääntyneenä vapaa-aikana. Työssä jaksaminen koettiin paremmaksi, kun kiireys väheni sekä työn henkisen kuormittavuus tunnettiin kevyemmäksi.

Jatkotutkimuksena tästä työstä voisi suorittaa tarkemman ja kokonaisvaltaisemman tutkimuksen. Työssä voisi tutkia tarkemmin, kuinka paljon leanin tai jonkun muun mukaisella kehitystoimella tilalla saavutettaisiin tehokkuuden parantumista.

The client of the study is a dairy farm in Upper Savo, where the study was carried out as a case study. The aim of the thesis was to explore the workload of the case-farm and to investigate whether work effectiveness could be improved through the lean strategy. Surveying the working hours, video capturing and interviewing were used as data collection methods. The working time survey was limited to the day-to-day operations of the dairy farm, as well as to the most relevant weekly and monthly work. In an interview with the case-farm´s entrepreneurs the problem areas of work were clarified, as well as the things they wanted to improve. The Lean -strategy was chosen for the development action. In this study the working time after the development actions was not measured. Growth and development in work effectiveness were based on the estimates and experiences of entrepreneurs. The report explains the work stages of the farm work and explains what Lean means.

Work effectiveness was measured by comparing the working time to milk produced annually and per animal. The working time was an average of 9 hours and 20 minutes a day. In proportion to the annual volume of milk produced, the farm produced 343 liters milk per one working hour and 29 hours per cow per. The results were good compared to the average Finnish farm results. The readings were good also when comparing them to similar foreign results. To develop effectiveness there were used various tools which were based on the Lean strategy, such as whiteboards, weekly meetings and SOP manuals.

On the farm the Lean strategy was felt to have improved the work effectiveness. The Lean tools as well as its evolution in leadership, organization and planning improved the working time on the farm, which was also reflected in increased leisure time. Coping at work was felt to be better when the feeling of haste was reduced and the mental workload was lighter. A further study of this work could be a more detailed and comprehensive study. It would be possible to study how big improvement in work efficiency could be possible by using Lean or some other developmental actions.