Työn ohessa suoritetun laivaharjoittelun haasteet harjoitteluvastaavan näkökulmasta
Miettinen, Jaana (2017)
Miettinen, Jaana
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062013853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062013853
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin työn ohessa suoritetun vahtikonemestariharjoittelun haasteita harjoitteluvastaavan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, onko työn ohessa suoritettu harjoittelu tarpeeksi laadukasta. Laadun arviointia varten selvitettiin myös, ovatko alusten harjoitteluvastaavat perehtyneet harjoittelun tavoitteisiin, ovatko jotkin harjoittelukirjan aihealueet vaikeita ohjata palkalliselle harjoittelijalle ja vievätkö työtehtävät liikaa aikaa harjoittelulta.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena harjoitteluvastaaville ja suoritettiin keväällä 2017. Tästä kyselystä muodostui tutkimuksen aineisto. Teoreettinen viitekehys tutkimukselle rakentui STCW-yleissopimuksen säädöksistä, koulutusohjelmien sisällöistä ja aikaisemmista ohjattuun harjoitteluun liittyvistä tutkimuksista.
Tutkimusongelmiin saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että harjoittelun laatuun ei vaikuta merkittävästi se, suorittaako vahtikonemestariharjoittelua työn ohessa vai palkatta. Harjoitteluvastaavilla on tämän kyselyn perusteella hyvä asenne harjoittelua kohtaan, he tuntevat vastuunsa ja harjoittelun tavoitteet, ja kokevat roolinsa tärkeänä osana uusien osaajien koulutusta. Harjoittelun laatuun vaikuttaa eniten harjoittelijan motivaatio ja asenne sekä merityön muuttuvat ympäristöt ja olosuhteet. Työn ohessa suoritetussa harjoittelussa ongelmaksi nousi se, että työtehtävät vievät aikaa harjoittelulta ja työn rutiininomaisuus puuduttaa uuden oppimiselta. Toisaalta vahtimiehen työhön kuuluu konemestareiden avustaminen tarvittaessa, ja sitä kautta harjoittelukirjaan kertyy merkintöjä, vaikkei varsinaiselle harjoittelulle aikaa jäisi.
Kehitettävää harjoittelujärjestelmässä tämän kyselyn perusteella oli se, että harjoitteluvastaavia voisi lisäkouluttaa harjoittelun ohjauksen parantamiseksi. Harjoitteluvastaavien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä voisi kehittää, jotta harjoittelun laatua pystyttäisiin paremmin valvomaan. Vastaavanlainen tutkimus olisi mukava saada myös kansiosaston harjoittelusta. Näin saataisiin hyvä kokonaiskuva työn ohessa suoritetun harjoittelun tilanteesta.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena harjoitteluvastaaville ja suoritettiin keväällä 2017. Tästä kyselystä muodostui tutkimuksen aineisto. Teoreettinen viitekehys tutkimukselle rakentui STCW-yleissopimuksen säädöksistä, koulutusohjelmien sisällöistä ja aikaisemmista ohjattuun harjoitteluun liittyvistä tutkimuksista.
Tutkimusongelmiin saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että harjoittelun laatuun ei vaikuta merkittävästi se, suorittaako vahtikonemestariharjoittelua työn ohessa vai palkatta. Harjoitteluvastaavilla on tämän kyselyn perusteella hyvä asenne harjoittelua kohtaan, he tuntevat vastuunsa ja harjoittelun tavoitteet, ja kokevat roolinsa tärkeänä osana uusien osaajien koulutusta. Harjoittelun laatuun vaikuttaa eniten harjoittelijan motivaatio ja asenne sekä merityön muuttuvat ympäristöt ja olosuhteet. Työn ohessa suoritetussa harjoittelussa ongelmaksi nousi se, että työtehtävät vievät aikaa harjoittelulta ja työn rutiininomaisuus puuduttaa uuden oppimiselta. Toisaalta vahtimiehen työhön kuuluu konemestareiden avustaminen tarvittaessa, ja sitä kautta harjoittelukirjaan kertyy merkintöjä, vaikkei varsinaiselle harjoittelulle aikaa jäisi.
Kehitettävää harjoittelujärjestelmässä tämän kyselyn perusteella oli se, että harjoitteluvastaavia voisi lisäkouluttaa harjoittelun ohjauksen parantamiseksi. Harjoitteluvastaavien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä voisi kehittää, jotta harjoittelun laatua pystyttäisiin paremmin valvomaan. Vastaavanlainen tutkimus olisi mukava saada myös kansiosaston harjoittelusta. Näin saataisiin hyvä kokonaiskuva työn ohessa suoritetun harjoittelun tilanteesta.