Kaupungin kemikaalikuorman pienentäminen julkisten hankintojen avulla : hankintatyökaluja haitallisten aineiden vähentämiseksi
Kontturi, Katja (2017)
Kontturi, Katja
Turun ammattikorkeakoulu
2017

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017083014636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017083014636
Tiivistelmä
Tämän työn tavoite on tutkia, millä tavoin haitalliset aineet huomioidaan julkisissa hankinnoissa, ja mitä esteitä niiden huomioimiselle on. Työssä selvitetään millaisia työkaluja käyttämällä hankkijat pystyvät huomioimaan haitalliset aineet tekemissään hankinnoissa paremmin. Julkisilla hankinnoilla on suuren volyyminsa takia potentiaali vaikuttaa kaupungeissa syntyvään kemikaalikuormaan, mutta silti vakavia terveys- ja ympäristöriskejä aiheuttaviin haitallisiin aineisiin kiinnitetään hankintojen yhteydessä vain hyvin rajallisesti huomiota.
Työn teoriaosuudessa kerrotaan, millä tavoin hankintalaki säätelee julkista hankintaprosessia ja mahdollistaa ympäristönäkökulmien huomioimisen, sekä mitä ympäristöä säästävillä julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan ja miten niitä tehdään. Lisäksi kerrotaan, miksi haitallisia aineita on tarpeen rajoittaa enemmän kuin nykyinen laki velvoittaa. Haastatteluina toteutetussa tutkimusosuudessa selvitetään, millä tasolla nykyinen haitallisten aineiden huomioiminen on ja mitä esteitä hankkijat tilanteessa näkevät.
Tutkimuksen perusteella suurimmat haasteet haitallisten aineiden vähentämisessä ovat tiedon ja resurssien puute. Esitetyt työkalut tarjoavat hankkijoille valmiita malleja, joiden avulla kemikaalivaatimusten sisällyttämien tarjouspyyntöihin helpottuu. Tiedon lisääminen, prioriteettiaineet, markkinavuoropuhelu, ympäristömerkit ja kemikaalikriteeristöt tarjoavat haitallisten aineiden vähentämiseen systemaattisen lähestymistavan, ja vahvistavat toinen toisiaan.
Hankintayksiköissä tulisi pyrkiä hyödyntämään esitettyjä työkaluja mahdollisimman monipuolisesti, ja viestiä markkinoille haitattomampien tuotteiden ja palveluiden tarpeesta. Työkalujen käyttöön tulisi opastaa yhteisellä hankintaohjeella, joka linjaa hankintayksikön toimintatavat ja päämäärät hankinnoissa esiintyvien haitallisten aineiden vähentämiseksi.
Työn toimeksiannon taustalla on kansainvälinen NonHazCity – Innovative management solutions for minimizing emissions of hazardous substances from urban areas in the Baltic Sea -hanke.
Työn teoriaosuudessa kerrotaan, millä tavoin hankintalaki säätelee julkista hankintaprosessia ja mahdollistaa ympäristönäkökulmien huomioimisen, sekä mitä ympäristöä säästävillä julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan ja miten niitä tehdään. Lisäksi kerrotaan, miksi haitallisia aineita on tarpeen rajoittaa enemmän kuin nykyinen laki velvoittaa. Haastatteluina toteutetussa tutkimusosuudessa selvitetään, millä tasolla nykyinen haitallisten aineiden huomioiminen on ja mitä esteitä hankkijat tilanteessa näkevät.
Tutkimuksen perusteella suurimmat haasteet haitallisten aineiden vähentämisessä ovat tiedon ja resurssien puute. Esitetyt työkalut tarjoavat hankkijoille valmiita malleja, joiden avulla kemikaalivaatimusten sisällyttämien tarjouspyyntöihin helpottuu. Tiedon lisääminen, prioriteettiaineet, markkinavuoropuhelu, ympäristömerkit ja kemikaalikriteeristöt tarjoavat haitallisten aineiden vähentämiseen systemaattisen lähestymistavan, ja vahvistavat toinen toisiaan.
Hankintayksiköissä tulisi pyrkiä hyödyntämään esitettyjä työkaluja mahdollisimman monipuolisesti, ja viestiä markkinoille haitattomampien tuotteiden ja palveluiden tarpeesta. Työkalujen käyttöön tulisi opastaa yhteisellä hankintaohjeella, joka linjaa hankintayksikön toimintatavat ja päämäärät hankinnoissa esiintyvien haitallisten aineiden vähentämiseksi.
Työn toimeksiannon taustalla on kansainvälinen NonHazCity – Innovative management solutions for minimizing emissions of hazardous substances from urban areas in the Baltic Sea -hanke.