Fischer–Tropsch-tuotteiden erotus
Porri, Paavo (2017)
Porri, Paavo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017083114685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017083114685
Tiivistelmä
Fischer–Tropsch-synteesi on katalyyttinen prosessi, jolla voidaan tuottaa erilaisia kiinteitä ja nestemäisiä hiilivetyjä. Prosessi on kehitetty jo 1920-luvulla, mutta teollisen mittakaavan sovelluksia on vain harvoja. Synteesissä voidaan käyttää myös uusiutuvia raaka-aineita, mikä on osin lisännyt kiinnostusta tekniikan kehittämistä kohtaan.
Insinöörityön aiheena oli Fischer–Tropsch-synteesin tuotteiden erotusmenetelmät. Kirjallisen osan tavoitteena oli luoda katsaus Fischer–Tropsch-vahojen erotus- ja luokittelumenetelmiin. Vahat koostuvat öljyä raskaammista hiilivedyistä, joten niiden erotustekniikat poikkeavat toisistaan. Vahojen fraktiointia on käsitelty kirjallisuudessa verrattain vähän.
Työn kokeellisessa osassa tislattiin VTT:n mobiilisynteesikontissa tuotettua synteettistä Fischer–Tropsch-öljyä. Tavoitteena oli erotella öljynäyte kevyempään ja raskaampaan fraktioon sekä tarkastella erotuksen terävyyttä ja näytteen käyttäytymistä erotuksen edetessä. Kevyemmän ja raskaamman fraktion raja asetettiin niin, että dodekaani oli kevyemmän fraktion raskain komponentti. Dodekaanin korkean kiehumispisteen takia tislaus suoritettiin alipaineessa. Erotuksen onnistumista ja näytteiden koostumusta arvioitiin kaasukromatografisen analyysin avulla. Lisäksi työssä analysoitiin kaupallisen parafiiniöljyn ja valkovaseliinin koostumusta analyyttisin keinoin.
Öljynäytteen tislaaminen onnistui melko hyvin. Kokeellisessa toiminnassa ilmeni haasteita, mutta erotuksen voidaan katsoa onnistuneen. Prosessin käyttäytymisestä tehtiin havaintoja, jotka ovat yhteneviä kirjallisuuden kanssa.
Insinöörityön aiheena oli Fischer–Tropsch-synteesin tuotteiden erotusmenetelmät. Kirjallisen osan tavoitteena oli luoda katsaus Fischer–Tropsch-vahojen erotus- ja luokittelumenetelmiin. Vahat koostuvat öljyä raskaammista hiilivedyistä, joten niiden erotustekniikat poikkeavat toisistaan. Vahojen fraktiointia on käsitelty kirjallisuudessa verrattain vähän.
Työn kokeellisessa osassa tislattiin VTT:n mobiilisynteesikontissa tuotettua synteettistä Fischer–Tropsch-öljyä. Tavoitteena oli erotella öljynäyte kevyempään ja raskaampaan fraktioon sekä tarkastella erotuksen terävyyttä ja näytteen käyttäytymistä erotuksen edetessä. Kevyemmän ja raskaamman fraktion raja asetettiin niin, että dodekaani oli kevyemmän fraktion raskain komponentti. Dodekaanin korkean kiehumispisteen takia tislaus suoritettiin alipaineessa. Erotuksen onnistumista ja näytteiden koostumusta arvioitiin kaasukromatografisen analyysin avulla. Lisäksi työssä analysoitiin kaupallisen parafiiniöljyn ja valkovaseliinin koostumusta analyyttisin keinoin.
Öljynäytteen tislaaminen onnistui melko hyvin. Kokeellisessa toiminnassa ilmeni haasteita, mutta erotuksen voidaan katsoa onnistuneen. Prosessin käyttäytymisestä tehtiin havaintoja, jotka ovat yhteneviä kirjallisuuden kanssa.