Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli: Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi ja Rokua Geopark -alue

Abstract

Matkailun taloudelliset vaikutukset jakautuvat paikallistasolla usealle toimialalle. Tämän vuoksi matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista. Matkailun suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta keskeinen tiedontarve paikallistasolla liittyy elinkeinon absoluuttisten ja suhteellisten taloudellisten vaikutusten tiedostamiseen. Tutkimuskirjallisuudessa kaivataan matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisessa raskaan empiirisen vaiheen keventämistä. Toinen tarve liittyy pitkittäistutkimuksiin, eli korostetaan seurannan mahdollisuutta ilman jatkuvaa uuden empirian keräämistä.

Kajaanin ammattikorkeakoulun Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa selvitetään aikaisempien tutkimusten empirian kautta tuotetuilla parametreilla ja olemassa olevaa Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoa hyödyntämällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Kalajoella, Kuusamossa, Oulussa, Pudasjärvellä ja Rokua Geopark -alueella (Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat) vuositasolla. Seurantamallin avulla vaikutusten muutoksia voidaan analysoida paikallistasolla systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.

Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2015 Kalajoen välitön matkailutulo oli 29,5 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton) ja välitön matkailutyöllisyys 212 henkilötyövuotta, Kuusamon 100,7 miljoonaa euroa ja 599 henkilötyövuotta, Oulun 165,7 miljoonaa euroa ja 999 henkilötyövuotta, Pudasjärven 25,1 miljoonaa euroa ja 141 henkilötyövuotta sekä Rokua Geopark -alueen 16,0 miljoonaa euroa ja 79,0 henkilötyövuotta. Kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Kalajoella 37,0 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 255 henkilötyövuotta, Kuusamossa 126,9 miljoonaa euroa ja 725 henkilötyövuotta, Oulussa 223,7 miljoonaa euroa ja 1 249 henkilötyövuotta, Pudasjärvellä 30,2 miljoonaa euroa ja 162 henkilötyövuotta sekä Rokua Geopark -alueella 19,2 miljoonaa euroa ja 88 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo jakautui matkailukeskuspaikkakunnissa (Kalajoki, Kuusamo, Pudasjärvi) lähinnä kolmelle toimialalle: majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin, Pudasjärvellä myös korjaamo- ja huoltamotoimintaan. Välitön matkailutyöllisyys kohdistui ennen muuta henkilökohtaista palvelua vaativille aloille eli majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Oulussa välitön matkailutulo ja välitön matkailutyöllisyys suuntautuivat pitkälti majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä vähittäiskauppaan, aivan kuten Rokua Geopark -alueella. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Kalajoella yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, Kuusamossa 3,2 miljoonaa euroa, Oulussa 6,0 miljoonaa euroa, Pudasjärvellä noin 650 000 euroa ja Rokua Geopark -alueella noin 370 000 euroa. Vuonna 2015 Kalajoella tarvittiin lähes 140 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti, Kuusamossa ja Oulussa vajaa 170 000 euroa, Pudasjärvellä miltei 180 000 euroa ja Rokua Geopark -alueella hieman yli 200 000 euroa. Suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja kokonaismatkailutyöllisyys muodostivat Kalajoella vajaa 10 prosenttia Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesta kaupungin koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista, Kuusamossa noin viidenneksen, Oulussa muutamia prosentteja, Pudasjärvellä hieman yli 10 prosenttia ja Rokua Geopark -alueella viitisen prosenttia.

Tutkimusalueiden matkailun aluetaloudellisten vaikutusten muutokset olivat tarkastelujaksoilla maltillisia. Vuosina 2013−2015 Kalajoen, Kuusamon ja Pudasjärven matkailutulo lisääntyi mutta Oulun hieman väheni. Rokua Geopark -alueella matkailutulon kehityssuunta oli negatiivinen vuodesta 2014 vuoteen 2015. Matkailutyöllisyys kasvoi Kalajoella ja Pudasjärvellä vuosina 2013−2015. Sen sijaan kyseisellä aikavälillä matkailutyöllisyys väheni Kuusamossa ja Oulussa. Rokua Geopark -alueella matkailutyöllisyys puolestaan lisääntyi vuodesta 2014 vuoteen 2015.

Parin kolmen vuoden aikajänne on kuitenkin liian lyhyt, jotta voidaan tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Kalajoen, Kuusamon, Oulun, Pudasjärven ja Rokua Geopark -alueen matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehityksen suunnasta ja sen voimakkuudesta. Näin ollen seurantamallin soveltamista on syytä jatkaa myös tulevina vuosina matkailun taloudellisten vaikutusten muutosprosessin ymmärtämiseksi.

Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, seurantamalli, paikallistaso, Pohjois-Pohjanmaa