“Satunnaisesta vierailijasta koulun omaksi toimintaterapeutiksi” -esitteen käyttö toimintaterapeuttien ja erityisluokanopettajien välisessä yhteistyössä

Abstract

Opinnäytetyömme on jatkoa Annukka Kantolan ja Anna-Kaisa Keräsen Oulun seudun ammattikorkeakoulussa keväällä 2009 tekemälle opinnäytetyölle Toimintaterapia alakoulussa: Satunnaisesta vierailijasta koulun omaksi toimintaterapeutiksi -esite. Tarkastelemme esitteen hyödynnettävyyttä toimintaterapeuttien ja erityisluokanopettajien välisessä yhteistyössä. Työelämäyhteistyökumppanimme AM-Pollex Therapy Oy:n toimintaterapeutit halusivat kehittää kouluun suuntautuvaa yhteistyötään ja löytää keinoja omasta työstään tiedottamiseen. Lähdimme etsimään vastauksia kysymyksiin toimintaterapeuttien ja erityisluokanopettajien välisestä yhteistyöstä, esitteen sisällöstä, esitteen hyödynnettävyydestä yhteistyön välineenä, esitteen hyödyistä valittujen toimintaterapiaa saavien oppilaiden kohdalla ja esitteen viemistavan vaikutuksista sen käyttöön yhteistyön välineenä.

Opinnäytetyömme teoreettisina viitekehyksinä käytimme tietoa ja tutkimuksia lasten toimintaterapiasta ja toimintaterapiasta kouluissa (mm. Case-Smith 2005). Esitteen käyttöönottoa peilasimme Marja Nevalaisen hyvän implementoinnin mallin (2007) kautta. Lisäksi työtämme ohjasi ajankohtainen tieto moniammatillisesta yhteistyöstä ja erityisopetuksesta.

Opinnäytetyömme tutkimuksellinen osuus noudattaa laadullisen tapaustutkimuksen piirteitä. Tapausta opinnäytetyössämme edustaa toimintaterapeutin ja erityisluokanopettajan välinen yhteistyö. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastatteluja, jotka toteutimme tammi-helmikuussa 2010. Haastattelimme kolmea toimintaterapeuttia ja kolmea erityisluokanopettajaa. Analysoimme aineiston käyttämällä aineistolähtöistä ja teoriasidonnaista sisällönanalyysimenetelmää.

Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että esitettä voi hyödyntää toimintaterapeuttien ja erityisluokanopettajien välisen yhteistyön välineenä. Esite koettiin pääosin selkeänä ja informatiivisena, mutta luettavuudeltaan haasteellisena. Esitteen hyödynnettävyyden ehtoina nähtiin muun muassa esitteen toimittaminen heti yhteistyön alussa, suora kontakti opettajan ja toimintaterapeutin välillä sekä esitteen läpikäyminen yhdessä. Esitteen hyöty valitun toimintaterapiaa saavan oppilaan kohdalla koettiin heikoksi. Yhteistyön onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa yhteistyön tiiviys, asenteet ja persoona. Keskustelulle ja tiedonvälitykselle varattu aika koettiin puutteelliseksi. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että yhteistyötä tarvitaan enemmän, jotta lapsen parhaaksi työskentely mahdollistuisi. Esitteestä on eniten hyötyä kun se toimitetaan heti yhteistyön alussa ja siitä keskustellaan yhdessä opettajan kanssa.

This study is a continuation of the study Occupational Therapy in elementary school: From occasional visitor to school’s own occupational therapist -brochure, made by Annukka Kantola and Anna-Kaisa Keränen in Oulu University of Applied Sciences in spring 2009. In our study we reviewed the usefulness of the brochure in the cooperation of occupational therapists and special education teachers. Our partner in cooperation was the occupational therapists working at AM-Pollex Therapy Ltd. They expressed the need for developing the collaboration with school personnel and finding new ways to describe their work. The purpose of this study was to find the answers to our research questions that focused on the cooperation of occupational therapists and special education teachers, the content and the usefulness of the brochure, the benefits of the brochure considering certain children receiving occupational therapy services and the influence of the way the brochure was delivered to the teacher.

As a theoretical framework for our study we used knowledge and research about occupational therapy with children and occupational therapy in schools (e.g. Case-Smith 2005). The implementation of the brochure was reviewed through Marja Nevalainen’s model of good implementation (2007). In addition, our work was guided by current knowledge about multidisciplinary teamwork and special education.

Our research method was qualitative. The method we used for collecting data was semi-structured interviews which were carried out in January and February 2010. We interviewed three occupational therapists and three special education teachers. The gathered data was analyzed by using inductive and theory-driven content analysis.

As a result of our study we can state that the brochure can be used as a tool of cooperation between occupational therapists and special education teachers. The brochure was mainly seen informative and clear, but the readability of the brochure was considered challenging. The conditions for usefulness were the deliverance of the brochure in the beginning of the cooperation, the direct contact between the occupational therapist and the special education teacher and going through the brochure together. The benefits of the brochure considering certain children receiving occupational therapy services were considered frail. The elements contributing to a successful cooperation are for example the density of the cooperation, attitudes and personality. The time provided for conversation and sharing information was considered insufficient. As a conclusion of our study, we found that to work in the best interest of the child more cooperation is needed.