Erityinen ero : kehitysvammaisen tuen tarve erotilanteessa

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkimustiedon sekä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden haastattelujen perusteella selvittää millaista tukea lievästi kehitysvammaiset tarvitsevat parisuhdekriisissään. Lisäksi tutkimme hyötyisikö vammainen henkilö erityisesti vammaisille räätälöidystä eroryhmästä. Idea opinnäytetyön aiheesta tuli Sininauhaliitosta, jossa oli suunniteltu esteettömän eroryhmän perustamista. Sininauhaliitto toimi työelämänkumppaninamme. Sininauhaliiton työnkuvaan kuuluu matalan kynnyksen eropalvelu ihmisille, joilla on erokriisin lisäksi myös muita hyvinvoinnin ja jaksamisen riskitekijöitä tai erityiskysymyksiä. Tietomme mukaan kehitysvammaisten tuen tarvetta erotilanteessa ei ollut aiemmin tutkittu.

Keräsimme aineistomme kvalitatiivisin teemahaastatteluin. Teemoiksi valitsimme parisuhteen haasteet ja eroryhmän erityistarpeet. Nauhoitimme haastattelut ja analysoimme haastatteluiden tulokset koodaamalla. Tavoitteena oli saada tietoa marginaalissa olevasta kohderyhmästä, joten haastatteluiden toteuttaminen eettisesti oli tärkeää. Työmme lähtökohta oli abduktiivinen. Teoreettisestä viitekehyksestä nousi ennakko-oletuksina kehitysvammaisten tarve yhteisön tuelle, tunteiden käsittelyn haasteet, alttius hyväksikäytölle ja heikko itsetunto. Haastatteluiden tuloksista nousivat esille samat teemat.

Tulosten perusteella kehitysvammaisten parisuhteissa haasteet ovat aivan samanlaisia kuin muillakin ihmisillä, mutta keinot kohdata ja käsitellä näitä haasteita ovat heikompia. Kehitysvammaiset hyötyivät parhaiten parisuhteen kriisitilanteissa tuesta, jossa osataan huomioida kehitysvammaisen erityisen tuen tarpeet yksilöllisesti. Mahdollisuus keskustella erosta koettiin tutkimuksessamme merkittäväksi. Tulosten perusteella yhteinen diagnoosi ei ollut tärkeintä, vaan ennemminkin mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada tarvittaessa opastusta parisuhteen kriisin käsittelyyn.

Teoriatiedon kerääminen oli haastavaa. Löysimme haastateltavaksi kokemusasiantuntijoita, joilta saimme arvokasta kokemukseen pohjautuvaa tietoa. Haastatteluja tehdessä huomasimme kehitettävää omassa tavassamme haastatella. Haastatteluiden tekeminen oli hyvä oppimisprosessi. Teoriaviitepohjamme ja haastatteluiden tulokset tukivat toisiaan. Niiden perusteella muodostimme eheän kokonaisuuden työmme tuloksista. Kokonaisuudessaan koimme opinnäytetyön parissa työskentelyn mielenkiintoisena oppimisprosessina. Yhteistyö toi työhömme syvemmän ulottuvuuden, kuin mitä se olisi ollut yksin työskennellessä. Koimme yhdessä työskentelyn positiiviseksi, ilmapiiri oli avoin ja mahdollisti kriittisenkin keskustelun. Yhteistyötä helpotti samanlainen ote työskentelyyn, kumpikin otti tasapuolisesti vastuuta työstä.

Toivomme työmme auttavan kehittämään vammaisille suunnattua erotyöskentelyä. Esittelemme työssämme kehitysvammaisten tuen tarvetta erotilanteissa. Työmme mahdollistaa ammattilaisia huomaamaan avun tarpeen erotilanteissa ja toivon mukaan se rohkaisee antamaan herkemmin apua eron käsittelyssä.

The aim of our thesis was to conduct research on what kind of support people with intellectual disabilities need in a relationship crisis. The research is based on prior academic research and interviews with professionals and experts by experience. In addition, we are investigating whether the person benefits from a divorce support group founded especially for disabled people.

The idea of the thesis came from Sininauhaliitto which was planning to set up a peer support group for people with disabilities. For this project,Sininauhaliitto was an organisational partner. The job description of Sininauhaliitto includes a low threshold service for people who have, in addition to the divorce crisis, other risks for their well-being or they face specific issues. According to our knowledge, the need for support for the people with intellectual disabilities has not been previously researched.

We collected our material with the qualitative theme interviews. The themes we chose, included the challenges in the relationships and the special needs of the divorce support group. We recorded the interviews and analyzed the results by coding. The aim was to acquire information about a marginalized target group, so the ethically accomplished interviews were significant. Our point of view was abductive. From the theoretical framework emerged the default assumptions that people with disabilities need support from the community, have challenges to process emotions, are vulnerable to abuse, and lack self-esteem. The same topics came out from the results of the interviews.

According to the results, in the relationships of the people with an intellectual disability, the challenges were the similar to any other group of people but the means to face and solve those challenges were lower. When in crisis, the people with intellectual disabilities benefited the most from the support where their individual needs were taken into account. The opportunity to discuss the divorce was considered significant. According to the results, the common diagnosis was not the most important outcomebut rather the opportunity to be heard and, if necessary, to receive advice on the relationship crisis.

Collecting theoretical information directly on our topic was challenging. We found experts by experience to be interviewed, from whom we received valuable information based on experience. When conducting the interviews, we discovered some ways to improve our interview technique. Conducting the interviews was a good learning process. Our theoretical material and the results of the interviews supported each other. Based on this material, we formed a complete picture of the results of our work. Generally, we found the work on the thesis as an interesting learning process. Collaborating brought a deeper dimension to our work than it would have been working alone. We felt that working together was a positive experience, the atmosphere was open and gave also space for a critical discussion. Working together was effortless as we had a similar approach to work and we both took an equal responsibility for the work.

We hope that our work will help to further develop the divorce counselling for people with disabilities. In our thesis, we introduce the type of support the people with intellectual disability would need during a divorce. Our work enables professionals to recognize the need for help in the divorce circumstances, and hopefully provides more help in processing the divorce.