Syväjääpakastinhuoneen olosuhteiden parantaminen ja vaikutukset energian säästöön
Malinen, Anssi (2017)
Malinen, Anssi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091014955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091014955
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää syväjääpakastinhuoneen ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmän toiminta, tehdä järjestelmiin parannuksia ja tarkastella uutta tilannetta. Alkutilanteessa pakastinhuoneen jäähdytys oli lämpökuormaan nähden riittämätön, ja se toimi epäedullisissa olosuhteissa. Huoneen ilmanvaihto oli epätasapainossa ja säätämättä.
Työssä tarkasteltiin jäähdytysprosessia alussa ja uudelleen muutosten jälkeen. Aluksi jäähdytyslaitteiston kunto ja toiminta selvitettiin. Tämän jälkeen tehtiin suunnitelma jäähdytyslaitteiston muutostyöstä. Laitteistoon tehtiin suunnitelman mukaiset muutokset, ja niiden onnistuneisuutta arvioitiin mittaustulosten pohjalta.
Ilmanvaihto korjattiin, mitoitettiin ja säädettiin vastaamaan laskennallista tulosta. Mitoitusperusteena käytettiin tilassa olevan yhden syväjääarkun CO_2-hätäjäähdytyksen vaikutusta tilan CO_2-pitoisuuteen. Tavoitearvoksi valittiin hätäjäähdytyksen tapahtuessa〖 CO〗_2-pitoisuus 5 000 ppm (HTP 8 h).
Syväjääpakastinhuoneen olosuhteiden muutoksen vaikutusta syväjääpakastimien energiankulutukseen verrattiin lähtötilanteessa ja uudelleen muuttuneessa tilanteessa. Kahteen syväjääpakastimeen asennettiin pistorasialiitäntäiset energiamittarit. Kulutusta seurattiin alussa neljä viikkoa, minkä jälkeen kulutuslukemat kirjattiin muistiin. Mittaus uusittiin jäähdytyslaitteiston muutosten jälkeen.
Työssä tarkasteltiin myös lämmönsiirtoa taserajojen yli ja lämpöenergian siirtämiseen liittyviä tekniikoita ja prosesseja. Lopuksi vertailtiin ilman jäähdytysprosesseja ennen ja jälkeen muutosten sekä kaikkien muutosten vaikutusta energian säästöön. Jäähdytysteho kasvoi 71,9 %, mutta samaan aikaan kompressorin verkosta ottama teho laski 2,7 %. Syväjääpakastimien ympäristön lämpötilan muutos laski energian kulutusta keskimäärin 11,9 %. Lopputulema oli, että projekti onnistui yli odotusten, mutta insinöörityöstä tuli suunniteltua laajempi.
Työssä tarkasteltiin jäähdytysprosessia alussa ja uudelleen muutosten jälkeen. Aluksi jäähdytyslaitteiston kunto ja toiminta selvitettiin. Tämän jälkeen tehtiin suunnitelma jäähdytyslaitteiston muutostyöstä. Laitteistoon tehtiin suunnitelman mukaiset muutokset, ja niiden onnistuneisuutta arvioitiin mittaustulosten pohjalta.
Ilmanvaihto korjattiin, mitoitettiin ja säädettiin vastaamaan laskennallista tulosta. Mitoitusperusteena käytettiin tilassa olevan yhden syväjääarkun CO_2-hätäjäähdytyksen vaikutusta tilan CO_2-pitoisuuteen. Tavoitearvoksi valittiin hätäjäähdytyksen tapahtuessa〖 CO〗_2-pitoisuus 5 000 ppm (HTP 8 h).
Syväjääpakastinhuoneen olosuhteiden muutoksen vaikutusta syväjääpakastimien energiankulutukseen verrattiin lähtötilanteessa ja uudelleen muuttuneessa tilanteessa. Kahteen syväjääpakastimeen asennettiin pistorasialiitäntäiset energiamittarit. Kulutusta seurattiin alussa neljä viikkoa, minkä jälkeen kulutuslukemat kirjattiin muistiin. Mittaus uusittiin jäähdytyslaitteiston muutosten jälkeen.
Työssä tarkasteltiin myös lämmönsiirtoa taserajojen yli ja lämpöenergian siirtämiseen liittyviä tekniikoita ja prosesseja. Lopuksi vertailtiin ilman jäähdytysprosesseja ennen ja jälkeen muutosten sekä kaikkien muutosten vaikutusta energian säästöön. Jäähdytysteho kasvoi 71,9 %, mutta samaan aikaan kompressorin verkosta ottama teho laski 2,7 %. Syväjääpakastimien ympäristön lämpötilan muutos laski energian kulutusta keskimäärin 11,9 %. Lopputulema oli, että projekti onnistui yli odotusten, mutta insinöörityöstä tuli suunniteltua laajempi.