Bentoniitti-moreeniseoksen soveltuvuus kaatopaikan pohja- ja pintarakenteena
Kinnunen, Valtteri (2017)
Kinnunen, Valtteri
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091214993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091214993
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Jätekukko Oy:lle, joka jalostaa ja ohjaa jätemateriaaleja uusiokäyttöön. Työn tarkoituksena oli selvittää laboratoriokokein eri seoksien soveltuvuutta kaatopaikan materiaaliksi. Lisäksi työstä oli tuotettava kirjallinen raportti. Työssä keskityttiin bentoniitti-moreeniseoksen vedenläpäisevyyden mittaamiseen. Laboratoriokokeilla selvitettiin, voisiko seos soveltua kaatopaikan pohja- tai pintamateriaaliksi. Työssä selvitettiin moreenin rakeisuus ja maksimitilavuuspaino, jotta pystyttiin suorittamaan vedenläpäisevyyskokeita erilaisille bentoniitti-moreeni seoksille. Bentoniitti on savimaalaji, jonka tärkein ominaisuus on sitomiskyky. Se syntyy kemiallisen rapautumisen tuloksena syntyneistä savikivennäisistä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin moreenin ja bentoniitin ominaisuuksia sekä kaatopaikan pohja- ja pintarakenteita. Työn kokeet suoritettiin Savonia-ammattikorkeakoulun kiviaineslaboratoriossa sekä Suomen GPS-mittauksen toimitiloissa. Savonia-ammattikorkeakoulun tiloissa suoritettiin rakeisuus ja proctor kokeet, jotka oli tehtävä ennen vedenläpäisevyyskoetta. Rakeisuus ja proctor tulosten perusteella pystyttiin laskemaan näytteiden määrä vedenläpäisevyyskokeisiin, koska maalaji ja seoksen kuivatilavuuspaino vaikuttavat tehtävään näytteeseen. Vedenläpäisevyyskokeet suoritettiin Suomen GPS-mittauksella, koska heillä oli laitteisto, jolla kokeet pystyttiin suorittamaan. Laitteiston käyttäminen harjoiteltiin Suomen GPS-mittauksen henkilökunnan avustuksella. Laitteistossa seurattiin etu- ja takapainesellien vedenpinnan vaihtelua ja tehtiin muutoksia paine-eroihin.
Mittauksesta saadut tulokset kirjattiin excel-taulukkoon, josta saatiin vedenläpäisevyystuloksen k-arvo. Saatujen tulosten perusteella yksikään seos ei soveltuisi käytettäväksi kaatopaikan materiaalina.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin moreenin ja bentoniitin ominaisuuksia sekä kaatopaikan pohja- ja pintarakenteita. Työn kokeet suoritettiin Savonia-ammattikorkeakoulun kiviaineslaboratoriossa sekä Suomen GPS-mittauksen toimitiloissa. Savonia-ammattikorkeakoulun tiloissa suoritettiin rakeisuus ja proctor kokeet, jotka oli tehtävä ennen vedenläpäisevyyskoetta. Rakeisuus ja proctor tulosten perusteella pystyttiin laskemaan näytteiden määrä vedenläpäisevyyskokeisiin, koska maalaji ja seoksen kuivatilavuuspaino vaikuttavat tehtävään näytteeseen. Vedenläpäisevyyskokeet suoritettiin Suomen GPS-mittauksella, koska heillä oli laitteisto, jolla kokeet pystyttiin suorittamaan. Laitteiston käyttäminen harjoiteltiin Suomen GPS-mittauksen henkilökunnan avustuksella. Laitteistossa seurattiin etu- ja takapainesellien vedenpinnan vaihtelua ja tehtiin muutoksia paine-eroihin.
Mittauksesta saadut tulokset kirjattiin excel-taulukkoon, josta saatiin vedenläpäisevyystuloksen k-arvo. Saatujen tulosten perusteella yksikään seos ei soveltuisi käytettäväksi kaatopaikan materiaalina.