Autosähköinsinöörikoulutuksen kehittäminen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä analysoidaan ja verrataan Metropolian ajoneuvotekniikan tutkinto-ohjelman autosähkötekniikan opetussuunnitelmaa kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen opetussuunnitelmiin. Metropolian autosähkötekniikan opetussuunnitelmassa on vertailluista kohteista eniten autosähköteknistä opetusta.

Ulkomaisissa korkeakouluissa suoritetuttujen teemahaastattelujen avulla analysoidaan sidosryhmien käyttöä opetusmateriaalin lähteenä, sekä ajoneuvoteollisuuden vaikutusta opetussuunnitelman sisältöön. Analyysi- ja haastattelumateriaalin perusteella arvioidaan miten autosähkötekniikan opetussuunnitelmaa voidaan jatkossa kehittää.

Ulkomaisissa ammattikorkeakouluissa sidosryhmien vaikutus opetuksen sisältöön havaittiin odotettua vähäisemmäksi. Materiaalivaihtoa ei teollisuuden läheisyydestä ja yhteisistä projekteista huolimatta synny. Ajoneuvoteollisuudessa tekninen materiaali on salattua. Sidosryhmien tärkeimmiksi hyödyntämiskeinoiksi tunnistettiin TKI-työ, vierasluennoitsijat, opettajien liikkuvuus, opinnäytetyöt sekä opettajien omat kontaktit teollisuuteen.

Autosähkötekniikan opetussuunnitelman kehittämiseksi tutkimuksessa ehdotetaan opetusjärjestelyiden sekä tilankäytön tehostamista, sidosryhmien hyödyntämistä tehokkaasti ja Metropolian strategian hyödyntämistä opetussuunnitelman kehittämisessä.

This thesis analyzes the curricula of the automotive engineering, specifically the curriculum of automotive electronics engineering, degree programme of Metropolia University of Applied Sciences and compares them with the curricula of domestic and foreign universities. The curriculum of automotive electronics engineering at Metropolia University of Applied Sciences was found to have the highest amount of automotive electric- and electronics education.

Theme interviews that were carried out in the foreign universities were used to analyze stakeholders usability as a source of educational material and how the automotive industry affects the content of the curricula. On the basis of the analysi- and interview material an assessment was made on how to develop the curriculum of automotive electronics in the future.

In the foreign universities the effect of the stakeholders in the content of the curricula was found to be less than expected. There is no material exchange even if the industry is close and the university has shared projects with the industry. Technical documentation in automotive industry is confidential. The most important methods to utilize the stakeholders is research and development work, guest lecturers, mobility of teachers, thesis work and teachers’ contacts to industry.

The following suggestions were made to develop the curriculum of automotive electronics: intensifying the teaching arrangements and the use of available classrooms, effective utilization of stakeholders and utilization of Metropolia UAS’ strategy to improve the curriculum.