Lasten luontosuhteen tukeminen kokemuksellisen oppimisen menetelmin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tukea lasten luontosuhdetta kokemuksellisen oppimisen menetelmin varhaiskasvatuksessa. Teoriapohjana käytetään erityisesti luontosuhteeseen, kokemukselliseen oppimiseen, varhaiskasvatukseen, kestävään kehitykseen ja luonnonmateriaaleihin liittyviä teemoja. Opinnäytetyömme on toiminnallinen ja työskentely projektinomaista.

Valitsimme menetelmäksi toiminnallisen opinnäytetyön, koska mielestämme toiminta sopii erittäin hyvin lähtökohdaksi pienten lasten luontosuhteen tukemiselle. Toteutimme kaiken kaikkiaan kolmetoista toiminnallista tuokiota 3–5-vuotiaiden ryhmässä helsinkiläisessä päiväkodissa. Tuokiot toteutettiin pääosin metsässä ja niiden aikana harjoiteltiin aistien hyödyntämistä, luonnossa liikkumista, karkea- ja hienomotoristen taitojen käyttämistä sekä luonnonmateriaalien tunnistamista ja hyödyntämistä. Tuokioiden toisiinsa liittämiseksi ja johdonmukaisen kokonaisuuden luomiseksi valitsimme tunnushahmoksi metsänpeikon, joka johdatteli toimintaa kerrasta toiseen. Hahmon avulla pystyimme ylläpitämään lasten mielikuvituksen käyttöä sekä tukemaan sen kehittymistä ja lisäksi rakentamaan tuokioista eheän kokonaisuuden.

Opinnäytetyömme tuotoksena on päiväkodin metsässä järjestetyt toiminnalliset tuokiot ja tämä kirjallinen raportti. Prosessi eteni toivotulla tavalla. Voimme päätellä saadun palautteen ja havainnoinnin perusteella, että lapset olivat tyytyväisiä tuokioihin ja niiden sisältöön, mikä näkyi muun muassa heidän innostuneisuudestaan. On vaikea arvioida lasten luontosuhteen tukemisen onnistumista, koska luontosuhde rakentuu pitkällä aikavälillä lapsuudesta alkaen. Tuokioista saatu palaute ja havainnot antoivat tukea sille, että pedagogisella toiminnalla olemme pystyneet syventämään ja ylläpitämään lasten luontosuhdetta. Osatavoitteiden, kuten yhdessä tekemisen, luonnonmateriaaleilla työskentelyn sekä motoriikan ja aistien käytön tukemisen arvioimme toteutuneen onnistuneesti.

Lapset saivat harjoitella monipuolisesti uusia aihealueita ja ympäristökasvatuksellinen orientaatio toteutui toivotusti. Saadun palautteen perusteella lapset ja päiväkodin henkilökunta olivat hyvin tyytyväisiä toteutettuun toimintaan. Henkilökunta kertoi saaneensa uusia käytännönläheisiä ideoita työhönsä ja lapsilta sekä aikuisilta saatu palaute oli positiivista.

The purpose of this study is to strengthen children’s connection with nature by using experiential learning in the early childhood education. The theory we used in this study is based on and composed of nature connection, early education, experiential learning and sustainable development.

We worked on this functional study in projects, because we believe that this method of work better supports the development of the connection with nature of small children. Altogether we had 13 different lessons with 3–5 years old children in one kindergarten in Helsinki. In these forest activity lessons we practiced, among others, different senses, moving in nature, fine and gross motor skills and recognizing different natural materials. We chose to have an imaginary figure who was leading the action with us the entire time we spent with the children.

The outcome of this functional thesis is in the form of the aforementioned thirteen activity lessons for the children and this written report. Everything proceeded according to the plan. To our observation and through the feedback we received, it appears the children truly enjoyed the activity and learned from it. It is difficult to evaluate the end goal of the project, which was to support the connection with nature, because the relationship with nature is a long process which requires time. We believe that through the pedagogical methods we used with the children, we managed to deepen and strengthen their connection with nature. In addition, we had a few smaller goals such as working with natural materials and strengthening their functional motor skills and senses. These minor goals were easier to observe and see an actual improvement. The children were able to develop those skills quite remarkably.

The feedback we received, both from the children and the teachers, was extremely positive. The teachers told us they were very happy with the activities we kept, and that they felt they have received new practical and useful ideas which could be used in the future with the children.