Vanhojen tervapäällysteiden käyttö Helsinki-Vantaan lentoaseman uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa.
Hyvönen, Teija (2017)
Hyvönen, Teija
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100215627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100215627
Tiivistelmä
Kivihiiliterva nimistä ainetta on käytetty tierakenteissa bitumin sijaan sideaineena 50-luvulta eteenpäin noin 70-luvulle asti. Suomessa sen käyttö on tiettävästi rajoittunut lähinnä suurten teollisuuskenttien ja lentoasemien päällysterakenteissa kulutuspinnan alapuolella sijaitsevaan tukikerrokseen, jota nimitetään ABK-kerrokseksi. Tässä kerroksessa se on ollut sepelin seassa sidosaineena. Kivihiiliterva on nykyään todettu syöpävaaralliseksi yhdisteeksi ja sen käyttö on päällysterakentamisessa lopetettu. Vanhoja päällysterakenteita korjattaessa tullaan tietyissä paikoissa kontaktiin kyseisen aineen kanssa nykyäänkin. Tällainen tilanne on myös valitsemassani kohteessa: Helsinki-Vantaan lentoasema.
Työni käsittelee mahdollisuutta hyödyntää osa tästä kivihiilitervaisesta tukikerroksesta käyttämällä stabilointimenetelmää ja sijoittamalla käsitelty massa takaisin kohteeseen, josta se on jouduttu alun perin poistamaan. Nykyisen lentoaseman ympäristöluvan mukaan löydetty materiaali kuljetetaan vaarallisen jätteen käsittelyluvan omaavalle jäteasemalle loppukäsittelyyn.
Kantavana ajatuksena työssäni on, että vanhojen tervapäällysteiden hyödyntäminen voisi lievittää ympäristöön kohdistuvaa taakkaa vähentämällä puhtaiden raaka-aineiden kulutusta ja samalla vähennettäisi jäteasemille tuotavan loppusijoitettavan jätteen määrää.
Olen lainannut työssäni Ruotsin liikenneviraston ja Ruotsin geologisen viraston yhteistyönä tekemien stabilointihankkeiden tuloksia. Työn suoritustapa on kirjallisuusanalyysi ja tukena työssä asiantuntijoita ympäristö- sekä päällysterakentamisen puolelta yhtiöistä: Lemminkäinen Infra Oy, WSP Finland, Finavia Oyj.
Työni käsittelee mahdollisuutta hyödyntää osa tästä kivihiilitervaisesta tukikerroksesta käyttämällä stabilointimenetelmää ja sijoittamalla käsitelty massa takaisin kohteeseen, josta se on jouduttu alun perin poistamaan. Nykyisen lentoaseman ympäristöluvan mukaan löydetty materiaali kuljetetaan vaarallisen jätteen käsittelyluvan omaavalle jäteasemalle loppukäsittelyyn.
Kantavana ajatuksena työssäni on, että vanhojen tervapäällysteiden hyödyntäminen voisi lievittää ympäristöön kohdistuvaa taakkaa vähentämällä puhtaiden raaka-aineiden kulutusta ja samalla vähennettäisi jäteasemille tuotavan loppusijoitettavan jätteen määrää.
Olen lainannut työssäni Ruotsin liikenneviraston ja Ruotsin geologisen viraston yhteistyönä tekemien stabilointihankkeiden tuloksia. Työn suoritustapa on kirjallisuusanalyysi ja tukena työssä asiantuntijoita ympäristö- sekä päällysterakentamisen puolelta yhtiöistä: Lemminkäinen Infra Oy, WSP Finland, Finavia Oyj.