Suomen kieltä draamalla maustettuna : Ajatuksia suomen kielen opettamisesta draamamenetelmin
Linna-Dini, Elisa (2017)
Linna-Dini, Elisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092915562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092915562
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, mitä lisäarvoa draamamenetelmät voivat tuoda maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen, kuinka teatteri-ilmaisun ohjaaja voisi olla tukemassa maahanmuuttajien suomen kielen oppimista ja millaisia kokemuksia haastateltavilla oli aiheeseen liittyen.
Haastateltavana oli neljä alan ammattilaista, joista yksi oli toiminut muun muassa S2-opettajana, ja kolme haastateltavaa olivat ainakin toiselta koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaajia. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelurungon pohjalta. Lisäksi työssä kerrotaan draamasta oppimisen muotona, teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutuksesta, aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisesta ja suomi toisena kielenä -opetuksesta. Työssä esitellään myös erilaisia aiheeseen liittyviä hankkeita.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että draamamenetelmistä toimivat parhaiten erilaiset asioimisdraamaleikit, joissa harjoiteltiin arkisia vuorovaikutustilanteita draaman kontekstissa. Lisäksi draamamenetelmät näyttivät soveltuvan erityisen hyvin puhekielen opettelemiseen.
Kun suomea toisena kielenä opetettiin draamamenetelmien avulla, myös vuorovaikutustaidot ja itseluottamus viestintätilanteissa näyttivät kehittyvän. Lisäksi näytti siltä, että opiskelijat oppivat myös monia muita tärkeitä asioita kielen lisäksi, esimerkiksi ryhmässä toimimista. Työssä nousi esille myös kulttuuritaustojen moninaisuuteen liittyviä näkökulmia. Teatteri-ilmaisun ohjaajien vahvuuksia S2-opetuksen parissa toimiessa näyttivät olevan tutkimusmatkailijan identiteetti, luovuus, käytännönläheisyys ja toiminnallisuus.
Tutkimustuloksista voivat hyötyä esimerkiksi maahanmuuttajien suomen kielen opetuksen parissa työskentelevät teatteri-ilmaisun ohjaajat ja S2-opettajat sekä tahot, jotka pohtivat, palkkaisivatko he teatteri-ilmaisun ohjaajan edesauttamaan maahanmuuttajien suomen kielen oppimista.
Haastateltavana oli neljä alan ammattilaista, joista yksi oli toiminut muun muassa S2-opettajana, ja kolme haastateltavaa olivat ainakin toiselta koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaajia. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelurungon pohjalta. Lisäksi työssä kerrotaan draamasta oppimisen muotona, teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutuksesta, aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisesta ja suomi toisena kielenä -opetuksesta. Työssä esitellään myös erilaisia aiheeseen liittyviä hankkeita.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että draamamenetelmistä toimivat parhaiten erilaiset asioimisdraamaleikit, joissa harjoiteltiin arkisia vuorovaikutustilanteita draaman kontekstissa. Lisäksi draamamenetelmät näyttivät soveltuvan erityisen hyvin puhekielen opettelemiseen.
Kun suomea toisena kielenä opetettiin draamamenetelmien avulla, myös vuorovaikutustaidot ja itseluottamus viestintätilanteissa näyttivät kehittyvän. Lisäksi näytti siltä, että opiskelijat oppivat myös monia muita tärkeitä asioita kielen lisäksi, esimerkiksi ryhmässä toimimista. Työssä nousi esille myös kulttuuritaustojen moninaisuuteen liittyviä näkökulmia. Teatteri-ilmaisun ohjaajien vahvuuksia S2-opetuksen parissa toimiessa näyttivät olevan tutkimusmatkailijan identiteetti, luovuus, käytännönläheisyys ja toiminnallisuus.
Tutkimustuloksista voivat hyötyä esimerkiksi maahanmuuttajien suomen kielen opetuksen parissa työskentelevät teatteri-ilmaisun ohjaajat ja S2-opettajat sekä tahot, jotka pohtivat, palkkaisivatko he teatteri-ilmaisun ohjaajan edesauttamaan maahanmuuttajien suomen kielen oppimista.