Suomen kieltä draamalla maustettuna : Ajatuksia suomen kielen opettamisesta draamamenetelmin

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, mitä lisäarvoa draamamenetelmät voivat tuoda maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen, kuinka teatteri-ilmaisun ohjaaja voisi olla tukemassa maahanmuuttajien suomen kielen oppimista ja millaisia kokemuksia haastateltavilla oli aiheeseen liittyen.

Haastateltavana oli neljä alan ammattilaista, joista yksi oli toiminut muun muassa S2-opettajana, ja kolme haastateltavaa olivat ainakin toiselta koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaajia. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelurungon pohjalta. Lisäksi työssä kerrotaan draamasta oppimisen muotona, teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutuksesta, aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisesta ja suomi toisena kielenä -opetuksesta. Työssä esitellään myös erilaisia aiheeseen liittyviä hankkeita.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että draamamenetelmistä toimivat parhaiten erilaiset asioimisdraamaleikit, joissa harjoiteltiin arkisia vuorovaikutustilanteita draaman kontekstissa. Lisäksi draamamenetelmät näyttivät soveltuvan erityisen hyvin puhekielen opettelemiseen.

Kun suomea toisena kielenä opetettiin draamamenetelmien avulla, myös vuorovaikutustaidot ja itseluottamus viestintätilanteissa näyttivät kehittyvän. Lisäksi näytti siltä, että opiskelijat oppivat myös monia muita tärkeitä asioita kielen lisäksi, esimerkiksi ryhmässä toimimista. Työssä nousi esille myös kulttuuritaustojen moninaisuuteen liittyviä näkökulmia. Teatteri-ilmaisun ohjaajien vahvuuksia S2-opetuksen parissa toimiessa näyttivät olevan tutkimusmatkailijan identiteetti, luovuus, käytännönläheisyys ja toiminnallisuus.

Tutkimustuloksista voivat hyötyä esimerkiksi maahanmuuttajien suomen kielen opetuksen parissa työskentelevät teatteri-ilmaisun ohjaajat ja S2-opettajat sekä tahot, jotka pohtivat, palkkaisivatko he teatteri-ilmaisun ohjaajan edesauttamaan maahanmuuttajien suomen kielen oppimista.

In this Bachelor´s thesis, I researched what drama could give in terms of teaching Finnish to adult immigrants; what a drama instructor could do in this field; and what kind of experiences the four interviewees had about teaching Finnish language through drama methods to adult immigrants.

I interviewed four people for this study. One of the interviewees had been working as a teacher of Finnish as a second language and three of them had the education of a drama instructor. I conducted the interviews following a theme interview structure. I also discuss about drama as a learning method, education of a drama instructor, adult immigrants’ acculturation and teaching Finnish as a second language. In this study I also introduce different kind of projects related to this subject.

The results of the research indicated that, among different drama methods, the ones that worked the best were different kinds of drama games that included practicing social interaction in everyday life in the context of drama. Additionally, the drama methods seemed to be particularly useful for learning a spoken language.

When Finnish as a second language was taught with the help of drama methods, it also seemed to develop the students’ social skills and their self-confidence in interaction situations. When interacting, it also looked like the students learned, in addition to the language, many other important skills at the same time, for instance teamwork skills. There were also different aspects that emerged, related to the diversity of cultural backgrounds. When working with students learning Finnish as a second language, the main strengths of the drama instructors seemed to be the identity of an explorer, creativity, practical approach and interaction.

I hope that the results of this study could be useful for instance for drama instructors and for teachers teaching Finnish as a second language for immigrants. Maybe this Bachelor´s thesis could also help the employers who have been considering hiring a drama instructor teaching Finnish to the immigrants.