Maahanmuuttajavanhempien roolit uudessa kulttuurissa : katsaus kirjallisuuteen
Domingo, Ellen; Orava, Mari (2016)
Domingo, Ellen
Orava, Mari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100415720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100415720
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme käsittelee maahanmuuttajavanhemmuutta ja on osa Childbearing migrant and immigrant women's health in Europe – hankkeen tietoperustaa. Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla alle kouluikäisten lasten vanhempien rooleja maahanmuuttajakontekstissa sekä roolien esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa kaikille hoitotyöntekijöille, jotka kohtaavat työssään maahanmuuttajaperheitä.
Opinnäytetyömme toteutettiin kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tiedonhaku toteutettiin terveystieteiden tietokantoihin, joista löytyi kahdeksan tutkimusta. Lisäksi manuaalisesti aineistoon valikoitui kaksi tutkimusta. Näistä kymmenestä tutkimuksesta koostui kirjallisuuskatsauksen aineisto. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin keinoin strukturoitua analyysirunkoa hyödyntäen.
Tulosten mukaan kaikki Vanhemmuuden roolikartan yläroolit esiintyvät maahanmuuttajakontekstissa. Erityisesti huoltajan rooli korostuu alle kouluikäisten lasten vanhemmilla ja tämä näkyi myös työn tuloksissa. Tämän lisäksi elämän opettajan rooli korostui maahanmuuttajilla, vaikka se ei suomalaisessa kontekstissa kuulu alle kouluikäisten vanhempien tyypillisempiin rooleihin. Rooleihin vaikuttaa maahanmuuttajilla erityisesti taloudellinen tilanne ja työllistymisen haasteet. Myös kulttuuriin sopeutuminen vaikuttaa roolien toteutumiseen ja esiintymiseen monella tavalla. Vanhemmuuden rooleihin vaikuttaa osaltaan myös maahanmuuttajien kohtaama sosiaalisten suhteiden vähyys ja tukiverkoston puuttuminen.
Johtopäätöksien tekeminen ja tuloksien hyödynnettävyys Suomalaisessa kontekstissa on haastavaa aineiston maahanmuuttajien ja tulomaiden kulttuurisen monimuotoisuuden vuoksi. Vanhemmuuden roolien toistuessa maahanmuuttajavanhemmilla kulttuurista huolimatta kuitenkin mahdollistaa tulosten yleistämisen ja hyödyntämisen myös Suomessa. Maahanmuuttajavanhempien tukeminen hoitotyössä on tärkeää ja tämän työn tuloksia voidaankin hyödyntää hoitotyössä, jossa kohdataan maahanmuuttajaperheitä. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia vanhempien roolien muuttumista maahanmuuton myötä esimerkiksi vertailemalla maahanmuuttajien lähtömaan vanhempien ja maasta muuttaneiden vanhempien eroavaisuuksia sekä maahanmuuttajien kokemuksia yksilöllisen kohtaamisen toteutumisesta hoitoalan ammattilaisten suunnalta.
Opinnäytetyömme toteutettiin kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tiedonhaku toteutettiin terveystieteiden tietokantoihin, joista löytyi kahdeksan tutkimusta. Lisäksi manuaalisesti aineistoon valikoitui kaksi tutkimusta. Näistä kymmenestä tutkimuksesta koostui kirjallisuuskatsauksen aineisto. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin keinoin strukturoitua analyysirunkoa hyödyntäen.
Tulosten mukaan kaikki Vanhemmuuden roolikartan yläroolit esiintyvät maahanmuuttajakontekstissa. Erityisesti huoltajan rooli korostuu alle kouluikäisten lasten vanhemmilla ja tämä näkyi myös työn tuloksissa. Tämän lisäksi elämän opettajan rooli korostui maahanmuuttajilla, vaikka se ei suomalaisessa kontekstissa kuulu alle kouluikäisten vanhempien tyypillisempiin rooleihin. Rooleihin vaikuttaa maahanmuuttajilla erityisesti taloudellinen tilanne ja työllistymisen haasteet. Myös kulttuuriin sopeutuminen vaikuttaa roolien toteutumiseen ja esiintymiseen monella tavalla. Vanhemmuuden rooleihin vaikuttaa osaltaan myös maahanmuuttajien kohtaama sosiaalisten suhteiden vähyys ja tukiverkoston puuttuminen.
Johtopäätöksien tekeminen ja tuloksien hyödynnettävyys Suomalaisessa kontekstissa on haastavaa aineiston maahanmuuttajien ja tulomaiden kulttuurisen monimuotoisuuden vuoksi. Vanhemmuuden roolien toistuessa maahanmuuttajavanhemmilla kulttuurista huolimatta kuitenkin mahdollistaa tulosten yleistämisen ja hyödyntämisen myös Suomessa. Maahanmuuttajavanhempien tukeminen hoitotyössä on tärkeää ja tämän työn tuloksia voidaankin hyödyntää hoitotyössä, jossa kohdataan maahanmuuttajaperheitä. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia vanhempien roolien muuttumista maahanmuuton myötä esimerkiksi vertailemalla maahanmuuttajien lähtömaan vanhempien ja maasta muuttaneiden vanhempien eroavaisuuksia sekä maahanmuuttajien kokemuksia yksilöllisen kohtaamisen toteutumisesta hoitoalan ammattilaisten suunnalta.