Jaksosuunnittelu tilitoimiston lisäarvopalveluna : case Tilipalvelu SER Oy
Hakala, Hanna (2017)
Hakala, Hanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100615819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100615819
Tiivistelmä
Digitalisoituminen ja kirjanpidon rutiinitoimintojen automatisointi ovat tuoneet mukanaan muutoksia tilitoimistoalalle. Rutiinitoimintojen automatisoituessa tilitoimistoilla vapautuu lisää aikaa myös muuhun työhön. Monet tilitoimistot ovat alkaneet keskittyä perinteisten tilitoimistopalvelujen lisäksi lisäarvoa tuottaviin yritysneuvontapalveluihin. Myös opinnäytetyön toimeksiantaja Tilipalvelu SER Oy halusi keskittyä toiminnassaan entistä enemmän asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseen. Yritys kehitti uuden, asiakkaille lisäarvoa tuottavan yritysneuvontapalvelun SER Jaksosuunnittelu. Palvelua ei kuitenkaan ollut vielä otettu käyttöön asiakkaille.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää käyttöönoton avulla, miten SER Jaksosuunnittelu -palvelu toimii ja miten sitä tulisi jatkossa kehittää. Palvelua testaamaan valittiin kohdeyritys, jonka liiketoimintaa lähdettiin kehittämään. Palvelun kulku ja käyttöönoton eri vaiheet dokumentointiin, samalla havainnoiden palvelun kehittämiskohteita.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta, jonka tarkoituksena on tuottaa tutkimuksen avulla kehittämisehdotuksia. Liikkeelle lähdettiin SER Jaksosuunnittelu -palveluun tutustumalla. Palveluun tutustumisen jälkeen kerättiin laajasti kirjallisuuteen perustuvaa tietoa liiketoiminnan kehittämisen eri osa-alueista, kuten tiedonhankinnasta ja erilaisista analyyseista. Palvelun käyttöönoton edetessä palvelun eri vaiheet dokumentoitiin yksityiskohtaisesti ja niitä verrattiin teoriassa esille tulleisiin asioihin kehittämiskohteiden löytämiseksi.
Johtopäätöksenä todettiin, että ennakkotehtäviä eli Tilanneanalyysi -lomaketta tulisi selkeyttää ja siihen tulisi lisätä enemmän kysymyksiä koskien yrityksen ulkopuolisia tekijöitä. SER Jaksosuunnittelu -palvelun todettiin toimivan hyvin kohdeyrityksen kaltaiselle yritykselle. Jatkossa olisi kuitenkin hyvä, että palvelua testattaisiin myös muille yrityksille laajemman tietopohjan saamiseksi palvelun kehittämistä varten.
Opinnäytetyön tuloksena esitettiin ehdotuksia SER Jaksosuunnittelu -palvelun kehittämiseksi. Tärkeimmäksi kohteeksi nostettiin asiakkaalle lähetettävien Tilanneanalyysi -lomakkeen kehittäminen. Suurin osa lomakkeen kysymyksistä keskittyi asiakkaan yritystoiminnan sisäisiin tekijöihin, kuten myyntiin ja markkinointiin. Lomakkeelle voitaisiin lisätä enemmän kysymyksiä liittyen yrityksen ulkopuolisiin tekijöihin, kuten PESTE-analyysiin, kilpailijoihin, sidosryhmiin ja asiakkaisiin. Tilanneanalyysi -lomaketta tulisi lisäksi selkeyttää esimerkiksi jättämällä siitä pois vaikeat tunnusluvut. Jatkossa Tilanneanalyysi -lomakkeen kysymykset voitaisiin myös jaotella eri analyyseja koskeviin kysymyksiin hyödyntämällä opinnäytetyössä esitettyä jaottelua.
Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää parin vuoden päästä, miten SER Jaksosuunnittelu -palvelun käyttöönotto on sujunut ja kuinka suuri osa yrityksen asiakkaista käyttää palvelua. Lisäksi voitaisiin toteuttaa haastattelu tai kysely palvelua käyttäneille asiakkaille, jossa selvitettäisiin asiakkaiden kokemuksia ja kehittämisideoita palveluun liittyen. Myös lisäarvon tuottamista yritysneuvontapalveluiden avulla sekä yritysneuvontapalveluiden tarvetta ja tarjontaa voitaisiin tutkia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää käyttöönoton avulla, miten SER Jaksosuunnittelu -palvelu toimii ja miten sitä tulisi jatkossa kehittää. Palvelua testaamaan valittiin kohdeyritys, jonka liiketoimintaa lähdettiin kehittämään. Palvelun kulku ja käyttöönoton eri vaiheet dokumentointiin, samalla havainnoiden palvelun kehittämiskohteita.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta, jonka tarkoituksena on tuottaa tutkimuksen avulla kehittämisehdotuksia. Liikkeelle lähdettiin SER Jaksosuunnittelu -palveluun tutustumalla. Palveluun tutustumisen jälkeen kerättiin laajasti kirjallisuuteen perustuvaa tietoa liiketoiminnan kehittämisen eri osa-alueista, kuten tiedonhankinnasta ja erilaisista analyyseista. Palvelun käyttöönoton edetessä palvelun eri vaiheet dokumentoitiin yksityiskohtaisesti ja niitä verrattiin teoriassa esille tulleisiin asioihin kehittämiskohteiden löytämiseksi.
Johtopäätöksenä todettiin, että ennakkotehtäviä eli Tilanneanalyysi -lomaketta tulisi selkeyttää ja siihen tulisi lisätä enemmän kysymyksiä koskien yrityksen ulkopuolisia tekijöitä. SER Jaksosuunnittelu -palvelun todettiin toimivan hyvin kohdeyrityksen kaltaiselle yritykselle. Jatkossa olisi kuitenkin hyvä, että palvelua testattaisiin myös muille yrityksille laajemman tietopohjan saamiseksi palvelun kehittämistä varten.
Opinnäytetyön tuloksena esitettiin ehdotuksia SER Jaksosuunnittelu -palvelun kehittämiseksi. Tärkeimmäksi kohteeksi nostettiin asiakkaalle lähetettävien Tilanneanalyysi -lomakkeen kehittäminen. Suurin osa lomakkeen kysymyksistä keskittyi asiakkaan yritystoiminnan sisäisiin tekijöihin, kuten myyntiin ja markkinointiin. Lomakkeelle voitaisiin lisätä enemmän kysymyksiä liittyen yrityksen ulkopuolisiin tekijöihin, kuten PESTE-analyysiin, kilpailijoihin, sidosryhmiin ja asiakkaisiin. Tilanneanalyysi -lomaketta tulisi lisäksi selkeyttää esimerkiksi jättämällä siitä pois vaikeat tunnusluvut. Jatkossa Tilanneanalyysi -lomakkeen kysymykset voitaisiin myös jaotella eri analyyseja koskeviin kysymyksiin hyödyntämällä opinnäytetyössä esitettyä jaottelua.
Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää parin vuoden päästä, miten SER Jaksosuunnittelu -palvelun käyttöönotto on sujunut ja kuinka suuri osa yrityksen asiakkaista käyttää palvelua. Lisäksi voitaisiin toteuttaa haastattelu tai kysely palvelua käyttäneille asiakkaille, jossa selvitettäisiin asiakkaiden kokemuksia ja kehittämisideoita palveluun liittyen. Myös lisäarvon tuottamista yritysneuvontapalveluiden avulla sekä yritysneuvontapalveluiden tarvetta ja tarjontaa voitaisiin tutkia.