Öljyhiilivetyindeksin määritys vesinäytteistä - menetelmän validointi
Kartseva, Lioubov (2017)
Kartseva, Lioubov
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101616067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101616067
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä laaja validointi öljyhiilivetymenetelmälle vesinäytteille uudella GC-FID-laitteella, jossa oli käytössä suoraan kolonniin näytteensyöttö.
Validoinnissa tutkittiin menetelmän mittausalueen lineaarisuutta, määritys- ja toteamisrajaa, tarkkuutta sekä mittausepävarmuutta eri pitoisuusalueille. Näytteinä olivat talous-, luonnon- ja jätevesi, jotka käsiteltiin jo käytössä olleen öljyhiilivetymenetelmän mukaan.
Mittausalueen 10 mg/l -2000 mg/l lineaarisuus oli hyvä sillä, kalibrointisuoran selitysaste (R2) oli alueella C10-C21 0,9999984 ja alueella C21-C40 0,9999967. Menetelmän toteamisrajaksi laskettiin 5,2 ×10-4 mg/l ja määritysrajaksi 1,2×10-3 mg/l.
Talous- ja luonnonvesinäytteen hiilivetytulosten (C10-C40) mittausepävarmuus oli ±16 % pitoisuuden ollessa välillä 0,05-0,2 mg/l, 5 % alueella 0,2-0,5 mg/l ja ±2 % pitoisuuden ylittäessä 0,5 mg/l. Jätevesinäytteen hiilivetytulosten (C10-C40) mittausepävarmuus oli ±16 % pitoisuuden ylittäessä 0,5 mg/l. Jäteveden pienimmillä pitoisuuksilla mittausepävarmuus oli liian korkea.
Menetelmän validointia voidaan pitää onnistuneena esitettyjen validointitulosten perusteella. Jäteveden kohdalla mittausepävarmuus oli odotettavasti korkeampi kuin talous- ja luonnon-vesillä. Menetelmä täyttää sille asetetut laatuvaatimukset ja laitteistoa voidaan näin ollen käyttää vesinäytteiden öljyhiilivetypitoisuuden määrittämiseen alueella C10-C40 talous-, luonnon- sekä jätevesille.
Validoinnissa tutkittiin menetelmän mittausalueen lineaarisuutta, määritys- ja toteamisrajaa, tarkkuutta sekä mittausepävarmuutta eri pitoisuusalueille. Näytteinä olivat talous-, luonnon- ja jätevesi, jotka käsiteltiin jo käytössä olleen öljyhiilivetymenetelmän mukaan.
Mittausalueen 10 mg/l -2000 mg/l lineaarisuus oli hyvä sillä, kalibrointisuoran selitysaste (R2) oli alueella C10-C21 0,9999984 ja alueella C21-C40 0,9999967. Menetelmän toteamisrajaksi laskettiin 5,2 ×10-4 mg/l ja määritysrajaksi 1,2×10-3 mg/l.
Talous- ja luonnonvesinäytteen hiilivetytulosten (C10-C40) mittausepävarmuus oli ±16 % pitoisuuden ollessa välillä 0,05-0,2 mg/l, 5 % alueella 0,2-0,5 mg/l ja ±2 % pitoisuuden ylittäessä 0,5 mg/l. Jätevesinäytteen hiilivetytulosten (C10-C40) mittausepävarmuus oli ±16 % pitoisuuden ylittäessä 0,5 mg/l. Jäteveden pienimmillä pitoisuuksilla mittausepävarmuus oli liian korkea.
Menetelmän validointia voidaan pitää onnistuneena esitettyjen validointitulosten perusteella. Jäteveden kohdalla mittausepävarmuus oli odotettavasti korkeampi kuin talous- ja luonnon-vesillä. Menetelmä täyttää sille asetetut laatuvaatimukset ja laitteistoa voidaan näin ollen käyttää vesinäytteiden öljyhiilivetypitoisuuden määrittämiseen alueella C10-C40 talous-, luonnon- sekä jätevesille.